Matkailua riskialueilla


Elämää maanjäristyksen jälkeen Uuden-Seelannin Christchurchissa

Kun kerran paljon matkustaa, niin täytyyhän sen joskus osua omallekin kohdalle. Eikä maanjäristyksen kokemiseen tarvitse matkustaa maapallon toiselle puolelle. Sen voi kokea tutuissa Etelän lomakohteissakin.

ris1

Lähes jokainen Välimeren alueen kaupunki on tuhoutunut vähintään kerran olemassaolonsa aikana, niin Lissabon, Rooma kuin Ateenakin. Maanjäristyksen voi kokea Välimeren maiden lisäksi muissakin suosituissa lomakohteissa, esimerkiksi useimmissa Aasian maissa, Etelä-Amerikan Chilessä ja Perussa, Länsi-Intian saaristossa tai Kaliforniassa.


Huolestuttavia uutisia

Luin vakavana uutisia Christchurchistä vain muutamia viikkoja ennen omaa matkaani sinne. Lehtitietojen mukaan Uuden-Seelannin Eteläsaaren rannikolla sijaitseva maan toiseksi suurin kaupunki oli kärsinyt tuntuvia vaurioita maanjäristyksessä, jonka voimakkuus oli ollut 7,0 richteriä. Yöllä tapahtunut järistys oli kestänyt 40 sekuntia. Sen seurauksena moni rakennus oli vaurioitunut pahoin, teitä oli tuhoutunut ja sähköt olivat pitkään poikki. Christchurchiin oli julistettu poikkeustila ja yöllinen liikkumiskielto, jota sotilaat saapuivat valvomaan. Kuulosti hurjalta.

Pidetään ihmeenä, että Uuden-Seelannissa kukaan ei saanut surmansa. Kuvaavaa on, että aikaisemmin samana vuonna köyhässä Haitissa yhtä voimakas maanjäristys surmasi lähes 200 000 ihmistä. Christchurchin tuhojen korjaukset arvioitiin maksavan yli miljardi euroa ja kestävän vähintään vuoden. Siksi oli jännittävää matkustaa sinne vain tovin järistyksen jälkeen.

Vauriot korjattiin nopeasti

Ennen matkaani näin, miten lehtikuvien mukaan useita Christchurchin rakennuksia oli romahtanut. Olisikohan oma hotellini vaurioitunut? Oli ällistyttävää havaita perillä, miten vauriot oli jo korjattu. Romahtanut kirkontornikin oli ehditty kunnostaa. Elämä sujui kaupungissa normaalisti. Maanjäristysalueilla asuvat ihmiset ovat satunnaisiin järistyksiin tottuneet. Uudessa-Seelannissa tapahtuu yli 10 000 järistystä vuodessa, joista tosin vain osa voidaan havaita ilman teknisiä laitteita.

Isomman maanjäristyksen jälkeen seuraa yleensä useita pienempiä jälkijäristyksiä. Ja tulihan se minunkin vierailuni aikana. Pötköttelin hotellihuoneeni sängyssä kaikessa rauhassa. Sitten alkoivat ikkunat täristä. Pöydällä ollut kukkavaasi jysähti lattialle. Muutaman sekunnin kuluttua sama toistui. Kiirehdin alakertaan hotellin vastaanottoon, jossa tärinään suhtauduttiin leppoisasti. Näitähän Uudessa-Seelannissa riittää, totesi hotellini henkilökunta rauhallisesti. Seuraavana päivänä lehdessä oli vain pieni mainita edellisen yön jälkijäristyksestä.

ris2

Aitoa brittiläistä tunnelmaa

On hämmentävää matkustaa vuorokauden maapallon toiselle puolelle ja huomata silti tulleensa ”Englantiin”. Christchurch on monen Euroopasta tulevan matkailijan ensikosketus Uuteen-Seelantiin. Täällä kaikki on perin brittiläistä. Jo alueen nimi, Canterbury, on niin englantilainen nimi kuin vain voi olla. 1800-luvun puolessa välissä tänne saapuneet brittiläiset siirtolaiset kopioitavat paikannimiä myöten kaiken kotimaastaan.

Christchurchin sanotaan olevan englantilaisin kaupunki Englannin ulkopuolella. On sinällään harmillista matkustaa kauas ja nähdä sitä samaa, mihin on Euroopassa jo tottunut. Se on kuitenkin olennainen osa Uutta-Seelantia, jonka historia on varsin lyhyt, vain 150 vuotta. Alkuperäiskansa, maoritkin, saapuivat tänne vasta silloin, kun Euroopassa siirryttiin jo myöhäis-keskiajalle.

Britit rahtasivat Australiaan aluksi lähinnä rikollisia. Uusimman siirtomaan, Uuden-Seelannin, kohdalla haluttiin toimia viisaammin. Christchurchiin matkasivat tiukan tarkastuksen läpikäyneet britit. Heidän piti olla raittiita, rehellisiä ja ahkeria kristittyjä.

Canterburyn alangosta tuli pian Uuden-Seelannin vilja-aitta. Siirtolaiset toivat mukanaan myös ensimmäiset lampaat. Christchurchiin nousi tudor-tyylisiä rakennuksia ja laajoja englantilaistyylisiä puistoja. Muun muassa Hagley Parkiin on istutettu vain pohjoisen pallonpuoliskon lehtipuita.

ris3

Seesteinen ilmapiiri

Kaupunkia kiertävä joki nimettiin englantilaisittain Avoniksi. Nykyisin puiston näkymiä voi ihailla veneestä, jota soutaa olkihattuun pukeutunut mies. Näky on kuin suoraan Brittein saarilta. Itse kaupunkiin tutustumisen voi aloittaa hyppäämällä keskustaa kiertävään historialliseen raitiovaunuun.

Useimmat Christchurchiin saapuvat matkailijat tutustuvat myös lähellä sijaitsevaan Banksin niemimaahan ja sen etelärannalla sijaitsevaan Akaroan kalastajakylään. Sen kaduilla liehuu poikkeuksellisesti Ranskan lippuja muistuttaen, miten ranskalaiset valaanpyytäjät saapuivat tänne ensimmäisinä eurooppalaisina. Akaroasta järjestetään veneretkiä lähivesillä. Retken aikana voi nähdä maailman pienempiä pingviinejä, hylkeitä ja delfiinejä.

Lisätiedot täältä

Tai täältä

Hyvä tietää maanjäristyksistä

Maapallon pinta muodostuu mannerlaatoista (litosfäärilaatoista), jotka liikkuvat toisiinsa nähden. Esimerkiksi Afrikka ja Etelä-Amerikka loittonevat toisistaan. Vastaavasti Tyynen valtameren laatta työntyy Aasian laatan alle. Maapallon korkein vuoristo Himalaja on syntynyt Intian puskiessa kohti Aasian mannerta.

Maanjäristyksiä syntyy laattojen saumakohtiin. Laatat voivat jumiutua ja saattavat taipua. Lopulta laattojen välinen jännite purkautuu maanjäristyksinä. Varsinainen purkautumiskohta, hyposentrum, voi sijaita satojenkin kilometrien syvyydessä. Merenalainen järistys voi synnyttää tsunamin eli hyökyaallon. Maanjäristyksen voimakkuus mitataan logaritmisella Richterin asteikolla. Suurimmat mitatut järistykset ovat olleet yli yhdeksän richteriä.

Miten toimia maanjäristyksen tapahtuessa

Maanjäristyksen riski lyhyellä lomamatkalla on pieni, mutta silti siihen kannattaa varautua. 

Sisätiloissa

Suojaudu vankan pöydän alle ja suojaa kasvot käsillä. Pyri ulos vasta, kun tärinä lakkaa. Älä käytä hissejä. Pidä taskulappu aina käden ulottuvilla.

Ulkotiloissa

Kannattaa siirtyä aukealle paikalle mahdollisimman kauas rakennuksista ja sähköjohdoista. Autossa olijoita neuvotaan odottamaan järistyksen loppua auton sisällä. Uimarannalla kannattaa pyrkiä turvaan korkeammalle paikalle mahdollisen hyökyaallon varalta.

Perheenjäsenten kannattaa pyrkiä pysymään yhdessä. Samoin kannattaa etukäteen sopia joku Suomeen jäänyt henkilö yhteyshenkilöksi siltä varalta, että perheenjäsenet joutuvat eroon toisistaan. Luonnonmullistusten sattuessa on usein helpompaa soittaa kaukopuheluita kuin yrittää saada yhteyttä paikan päällä toisiinsa. Lisäksi kannattaa seurata viranomaisten tiedotuksia, mikäli se on mahdollista.