Lima

Vastakohtien metropoli

 
El Cordanon baari on hyvä paikka päivän aloitukselle. Levitän eteeni Perun pääkaupungin Liman kartan. Tarjoilija tuo pöytääni vaahtoavan perulaisen kansallisjuoman Pisco Sourin.

 

Lim1

Se on limeteistä puristettua hapanta mehua sekoitettuna väkevään viinaan piscoon. Tehosekoittimella mukaan on vatkattu valkuaista, jäämurskaa ja sokeria.

El Cordano avattiin yli 100 vuotta sitten. Se oli silloin Liman hienoin ravintola. Sisustus ei ole juurikaan muuttunut niistä ajoista. Vaikuttaa siltä, että tarjoilijatkin ovat alkuperäisiä. Kehityksen myötä El Cordano oli pitkään purku-uhan alla, mutta nykyisin se on jälleen kaupungin tärkein kulttipaikka. Siellä haastatellaan presidentit ja poliitikot pitävät ravintolan tiloissa lehdistötilaisuuksiaan. El Cordano on myös monen taiteilijan ja kirjailijan kantapaikka.

 



Maanjäristykset ja mellakat uhkana


Limassa ei tarvita lainkaan sateenvarjoa, sillä rannikkoa huuhteleva kylmä Humboldtin merivirta tuo alueelle viileyttä ja kuivuutta. Toisinaan kaupungin yläpuolella leijaileva sumu antaa niin paljon kosteutta, että pyykitkään eivät ehdi kuivua. Lämpimintä Limassa on tammikuussa, koska kaupunki sijaitsee päiväntasaajan eteläpuolella.

Lima on kärsinyt useasti maanjäristyksistä, mutta se on jälleenrakennettu aina uudestaan. Nykyinen arkkitehtuuri onkin sekoitus uutta ja vanhaa. Espanjalaisen valloittajan Fransisco Pizarron perustamasta kaupungista on yhä jäljellä Unescon suojelusta nauttiva Vanha keskusta suorakulmaisine kortteleineen. El Codanon baarista ei ole kuin muutama askel korttelin päässä sijaitsevalle Plaza Mayorille, Liman keskusaukiolle.

Muiden Etelä-Amerikan valtioiden tapaan Peru on kärsinyt levottomuuksista. Demokratian toteutuminen on ollut tuskallista. Vaikka olot ovat hetkeksi rauhoittuneet, näkyy Plaza Mayorin ympärillä useita mellakkapoliiseja. Osa on siviiliasuisina. Vielä 1990-luvulla pahimpien mielenosoituksien aikana Plaza Mayorilla partioi panssarivaunuja. Nyt yksi sellainen on valmiudessa korttelin päässä aukiolta. Ongelmien ilmaantuessa mellakkapoliiseja ilmestyy nopeasti  kuin tyhjästä.

Lim2

Pizarron perustama kaupunki


Liman tärkeimpiä nähtävyyksiä on Plaza Mayorin kupeessa sijaitseva katedraali, jonka rakennustyöt aloitettiin heti kaupungin perustamisen jälkeen vuonna 1553. Muiden vanhojen rakennusten tavoin se on rakennettu savesta ja oljesta. Korkeat pylväät ovat onttoja. Ulkopinta on rapattu. Erikoinen rakennustekniikka on tehty kestämään maanjäristyksiä. Katedraalin sisätiloissa lepää kaupungin perustaja Fransisco Pizarro. Hänet on ikuistettu hevosensa selkään Plaza Mayorin aukiolle.

Konkistadori Pizarro tarvitsi tukikohdan, josta hän saattoi ryöstää Perun rikkauksia. Lima perustettiin lähelle merenrantaa, merirosvojen vuoksi kahdeksan kilometriä sisämaahan. Espanjalaiset antoivat kaupungille uskonnollisen nimen: Kolmeen kertaa kruunattu kuninkaiden kaupunki. Myöhemmin pitkä nimi muutettiin intiaanienkieliseksi Limaksi, joka ei kuitenkaan tarkoita mitään.

Lima oli pitkään harmaan kaupungin maineessa. Kiitos pilvisen sään ja harmaiden, maalaamattomien talojen. Viimeisten vuosien aikana on tapahtunut suuri muutos. Kaupunkia halkovan Avenida Argippan reunustamat talot ovat saaneet värikkään maalikerroksen. Ydinkeskustan ulkopuolella sijaitsevasta Mirafloran kaupunginosasta on tullut kukkaistutuksineen miellyttävä asuinalue.

Lima on Etelä-Amerikan voimakkaimmin kasvavia kaupunkeja. Alueella asuu jo lähes 10 miljoonaa ihmistä, kolmasosa Perun asukkaista. Iso osa Liman asukkaista asuu hökkelikylissä, joita kutsutaan nimellä barriadas. Rikkaiden luksusasunnot muodostavat jyrkän vastakohdan kaupungin laitamien laajoille slummeille. Rakennukset on pykätty ilman lupaa valtion maille. Hökkelikylien asukkaat tulevat köyhältä Andien ylätasangolta Altiplanolta. Intiaaniväestön lukutaidottomuus on yleistä, joka sopii hyvin valtaapitäville.

Lim3



Faktat


Asukkaita
28 miljoonaa.

Pinta-ala: 1 285 200 km².

Pääkaupunki: Lima, 8 milj. asukasta.

Raha: Sol = 100 centavoa.

Kielet: Espanja, ketšua, aimara.

Uskonto: Roomalaiskatolisuus.

Valtiomuoto: Tasavalta.

Lisätiedot täältä

Lim4

Ovatko suomalaiset maailman helpommin höynäytettävä kansa?


Suomalaiset tunnetaan maailmalla rehellisenä kansana. Olemmehan niitä harvoja, jotka maksoivat kiltisti meille määrätyt sotakorvaukset. Rehellisyys maan perii, sanoo suomalainen sananlaskukin. Maailmalla matkatessa hiipii joskus kuitenkin mieleeni pieni epäilys: olemme rehellisiä, mutta sinisilmäisiä.

Suomalaiset noudattavat tunnollisesti Euroopan unionin laatimia direktiivejä. Olemme jopa ylpeitä, kun noudatamme uutta direktiiviä, vaikka se ei olisi vielä voimassakaan. Eräs italialainen kertoi minulle osuvasti: Kyllä mekin noudatamme EU:n direktiivejä - mikäli ne meille sopivat.

Vauras Peru on pinta-alaltaan yli kolme kertaa suurempi kuin Suomi. Sillä on yltäkylläisesti luonnonrikkauksia: öljyä, hopeaa, kultaa, lyijyä, sinkkiä jne. Yhteiskunnalliset olot sotilasjunttineen ja sissiliikkeineen ovat olleet kuitenkin vaikeat. Maan johtajat ovat tehneet toinen toisensa perään epäonnistuneita uudistuksiaan, mutta siinä samalla lihottaneet omaa lomapakkoaan. Kuilu vähemmistönä olevien rikkaiden ja maalla asuvien köyhien intiaanien välillä on syvä. Perussa tuhannet ihmiset elävät paremmin kuin rikkaimmat amerikkalaiset, mutta 20 miljoonaa ihmistä elää köyhemmin kuin afrikkalaiset.

Suomen valtio rahoitti 1990-luvulla kehitysyhteistyönä 113 miljoonalla markalla Machu Picchun, Perun kuuluisimman nähtävyyden jätehuollon ratkaisua. Tuki oli Perun valtiolle anteeksi annettua velkaa. Lisäksi Suomi antoi viiden miljoonan markan arvosta teknistä apua. Inkojen salatussa kaupungissa käy vuosittain yli puolimiljoonaa vierailijaa, jotka tuovat pääsylipputuloina miljoonia dollareita Perun valtiolle. Eikö siitä riittäisi osa oman alueen jätehuoltoonkin, ettei pienen hyvätahtoisen Suomen tarvitsisi rahoittaa erään maailman tunnetummina nähtävyyden ympäristönhoitoa?