Konjakinmakuinen Jerevan


Venäläisyydestä halutaan nopeasti eroon

 

Jos Armeniassa tutustuu vain pääkaupunkiin Jerevaniin, saa maasta väärän käsityksen. Kun maaseudulla näkee autonromuja ja muovijätteitä, löytyy Jerevanista solisevia suihkulähteitä ja tähdillä kuorrutettuja länsimaisia hotelleja. Pääkaupungin muutosprosessi on ollut nopea. Monien mielestä liian nopea. 

jer1

Neuvostoajan rapistunutta rakennuskantaa kunnostetaan vauhdilla. Rakennusbuumi käy ylikierroksilla. Markkinavoimat jylläävät niin kovalla vauhdilla, että monet pelkäävät arvorakennusten lopullista katoamista.

Neuvostoaikana jerevanilaisilla meni hyvin. Kaupungista kasvoi yli miljoonan asukkaan monikulttuurinen metropoli. Jerevanin keskusta rakennettiin kokonaan uusiksi arkkitehti Aleksander Tamanianin johdolla. Lopputulosta pidettiin onnistuneena, ja sitä se on yhä. Jerevanin keskustassa sijaitseva Leninin aukiota, nykyistä Tasavallan aukiota, pidettiin jopa Neuvostoliiton hienoimpana. Leonid Bre┼żnev saatiin vakuuttuneeksi, että miljoonakaupunki tarvitsee myös metron. Se avattiin vuonna 1981. Lisäksi julkista liikennettä hoidetaan maakaasulla kulkevilla busseilla. Kaasusäiliöt on kiinnitetty bussin katolle.


jer2

Citymaasturi on nyt trendikästä


1990-luvun alussa Armenian itsenäistyessä Jerevanissa hytistiin kylmässä. Sähköntuotanto oli poikki ja maassa kärsittiin polttoainepulasta. Tilanne helpottui vasta vuonna 1996, kun ydinvoimalaitos saatiin jälleen käyntiin. Nyt kaupungin yleisilme on hyvin eurooppalainen. Ladat ja Volgat ovat saaneet rinnalleen äkkirikastuneiden mersut ja bemarit. Merkkiliikkeetkin ovat ilmaantuneet katukuvaan. Nuoret pukeutuvat kuten kaikkialla suurkaupungeissa. 


Toisaalta Jerevanissa on maaseudun tapaan paljon köyhyyttäkin. Kaikki eivät ole päässeet nauttimaan markkinatalouden hedelmistä. Päinvastoin. Osa on menettänyt koko omaisuutensa. Eläkeläisten asema ei ole kadehdittava. Harmaa talous ja korruptio on voimissaan. Likaista rahaa pestään Jerevanin lukuisissa kasinoissa.


jer3

Isot tavaratalot odottavat yhä tuloaan. Eipä Jerevanista löydy ainuttakaan McDonald’sia. Kauppaa käydään vielä basaareissa ja toreilla. Kauppahallin tunnelma on yhä juuri sellainen kuin sen pitääkin olla. Tinkiäkin saa. Lauantaisin Jerevanin keskustaan levittäytyy korttelin kokoinen kirpputori. Sen valikoimaan kuuluu kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Torille tullaan ostoksille kauempaankin.

Kommunismijohtajat vaihtoon


Jerevan viettää muutaman vuoden kuluttua hämmästyttävät 2800 vuotta. Perustamisajankohta 782 eKr. on tallentunut vanhoihin piirtokirjoituksiin. Karavaanireitin varrelle sijoittunut Jerevan on nähnyt historiansa aikana monta valloittajaa arabeista persialaisiin. 

Venäläiset saapuivat Armeniaan vuonna 1827. Nyt venäläisyydestä ja ennen kaikkea kommunismiajasta halutaan päästä nopeasti eroon. Vaikka suurin osa jerevanilaisista ymmärtää yhä venäjää, ovat venäjänkieliset kyltit kadonneet katukuvasta. Bolševikkijohtajien nimet ovat saaneet väistyä armenialaisten pyhimysten ja kansalliskirjailijoiden tieltä. Stalinin patsas on kaadettu. Tilalle on kohonnut korkean kukkulan laelle jättikokoinen miekkaa kantava Äiti Armenia. Ainoastaan nimensä säilyttänyt Moskovankatu muistuttaa, missä päätökset aikanaan siunattiin.

Tuskin on toista Kaukasian kansaa, joka on joutunut historiansa aikana kärsimään yhtä paljon kuin armenialaiset. Jerevanin keskustan ulkopuolella on vaikuttava kansanmurhan muistomerkki ja museo. Kaksiosainen teräväkärkinen pilari symbolisoi historiallista Turkin valloittamaa Länsi-Armeniaa ja nykyistä Itä-Armeniaa. 

Kansanmurha on jättänyt syvän trauman armenialaisten ja turkkilaisten välille. Etenkin, kun Turkki ei ole tunnustanut tapahtunutta. Kansanmurhan muistopäivänä 24.4. muistomerkille vaeltaa tuhansia kaupunkilaisia tuoden ikuisen tulen äärelle punavalkoisia kukkia.

Eräs Armenian tunnetuimmista vientituotteista on paikallinen brandy, joka armenialaisten mielestä pärjää mainiosti aidolle konjakille. Se on nimetty pyhän vuoren Araratin mukaan. Jerevanissa brandya on valmistettu jo 1800-luvun lopulta alkaen. Ararat-brandyn ohella kaupungissa toinenkin tislaamo, jonka mukaan heidän Noy-niminen brandy olisi alkuperäistä. Asiaa selvitellään tällä hetkellä oikeudessa. Ararat-brandy siirtyi 1990-luvulla ranskalaisomistukseen, mutta Noyn valmistaja on yhä armenialainen. Molemmat tehtaat vastaanottavat vieraita. Tehdaskierroksilla tutustutaan paikallisen brandyn historiaan ja valmistukseen sekä tietysti siemaillaan jerevanilaista ”konjakkia”.

jer4


 

Kuuluisia armenialaisia


Armenialaisia asuu ulkomailla enemmän kuin Armeniassa. Pelkästään Yhdysvalloissa heitä on arviolta liki miljoona. Monista on tullut maailmakuuluja.

Charles Aznavour on ranskankielinen laulaja. Hänen vanhempansa pakenivat aikoinaan kansanmurhan vuoksi Ranskaan. Charles syntyi yhdeksän vuotta myöhemmin. Vaikka Aznavour on syntynyt Ranskassa, hän muistuttaa usein armenialaisista juuristaan. Onpa hänelle pystytetty jo patsaskin Armeniaan. Toinen viihdetaiteilija Cherilyn Sarkissian, paremmin tunnettu nimellä Cher, omaa myös armenialaiset juuret. Säveltäjä Aram Hatšaturjan syntyi naapurimaassa Georgiassa, mutta hänen vanhempansa olivat armenialaisia. Tunnetuksi hän tuli Venäjällä.

Tennispelaajat Andre Agassi ja David Nalbandian ovat alun perin armenialaisia. Ranskalaisen jalkapalloilijan Youri Djorkaeffin, formulakuski Alain Prostin ja shakinpelaajan Garry Kasparovin äidit olivat armenialaisia.