Suomenlinna

Pohjolan Gibraltar


Nykyinen suosittu matkailunähtävyys toimi kolmen eri valtion, Ruotsin, Venäjän ja Suomen sotilastukikohtana.

Su1


 

Vierailu Suomenlinnassa alkaa aina merimatkalla. Helsingin kauppatorin rannasta lähtevä lautta vie vartissa kilometrin päässä sijaitsevalle saarelle, jossa sijaitsee eräs maailman suurimmista merilinnoituksista. Nimestään huolimatta saarella ei ole varsinaista linnaa Olavinlinnan tapaan, vaan kyseessä on laajalle alueelle rakennettu linnake puolustusmuureineen ja kasarmeineen.

Suomenlinnan laiturilla minua odottaa oppaani, matkailusihteeri Tiina Virolainen, joka asuu saarella 850 muun helsinkiläisen kanssa. Suomenlinna ei ole pelkästään suosittu matkailunähtävyys, vaan myös yksi Helsingin kaupunginosista.

- Meillä on täällä oma koulu, päiväkoti, kauppa ja kirjasto. Lapsiakin on vielä melko paljon. Puolet asukkaista käy töissä mantereella. Tulijoita olisi enemmän kuin mitä asuntoja on tarjolla. Vapautuvalle asunnolle tulee noin 100-150 hakemusta, kertoo Tiina Virolainen.

Suomenlinna on rakennettu kuudelle eri saarelle, mutta kolmella saarella, Iso Mustasaarella, Susisaarella ja Kustaanmiekalla sijaitsevat tärkeimmät nähtävyydet.

- Seurataan sinisillä viitoilla merkittyä reittiä saarten halki pohjoisesta eteläkärkeen, sillä sen varrella ovat mielenkiintoisimmat nähtävyydet, neuvoo Tiina Virolainen.

Linnoitukseen tutustuminen kannattaa aloittaa pääreitin varrella sijaitsevasta Suomenlinnan infokeskuksesta. Sieltä saa karttoja ja esitteitä. Samalla voi katsoa filmin Suomenlinna Experience, joka kertoo 250 vuotta vanhan linnoituksen historiasta. Infokeskuksen luota lähtevät myös opastetut kierrokset.

Pääreitin varrella sijaitsevat Suomen linnan museot. Linnoituksen pääsuunnittelijan August Ehrensvärdin nimeä kantava museo, Rannikkotykistömuseo, Maneesi ja sukellusvene Vesikko kertovat Suomen sotahistoriasta. Suomenlinna oli vuosina 1932-44 sukellusvenelaivueen tukikohta. Rauhanehdoissa Suomelta kiellettiin omat sukellusveneet. Neljä muuta romutettiin ja Vesikko museoitiin.

Tullimuseossa esitellään tullauksen ja salakuljetuksen historiaa. Lelumuseossa on esillä lapsuusajan muistoja yli sadan vuoden ajalta. Myös itse museorakennukset ovat mielenkiintoisia. Ne ovat aikoinaan toimineet muun muassa ruutikellarina ja vankilana.

Nälän tai janon yllättäessä kahvilat ja ravintolat terasseineen tarjoavat viihtyisiä pysähdyspaikkoja.

Su2

Venäjän vallan aikaiset tykit säilyneet

Jännittävimmät kohteet löytyvät Kustaanmiekan alueelta. Rannan tuntumassa on Ruotsin vallanaikaisia graniitista rakennettuja bastioneja, puolustuslinnoituksia. Venäläisten jäljiltä on 1800-luvun lopulta useita yhdeksän ja yksitöistä kaliiberisia rannikkotykkejä sekä kumpareen alle holvattuja ammusvarastoja.

Kustaanmiekan päänähtävyys on rantaan rakennettu edustava Kuninkaanportti, josta kuningas saattoi astua suoraan laivastaan linnoituksen alueelle. Nyt samaan laituriin tulee kesäisin vesibussi.

- Teemallisista opastuskierroksista suosituimpia ovat olleet Tykit ja tunnelit. Maan alle on louhittu satoja metrejä tunneleita, joista osa on avoinna yleisölle, kertoo Tiina Virolainen, joka johdattaa myös minut pimeisiin onkaloihin taskulamppu apunaan.

Opastettu Viaporin tykit ja tunnelit-kierros on koko perheelle soveltuva ohjelma, jossa jännittävät tunnelit ja tykit luovat mielenkiintoiset puitteet Suomenlinnaan tutustumiselle. Kierroksen kesto on noin puolitoista tuntia.

Tunneleissa voi liikkua omalla vastuullaan omatoimisestikin. Maanalaisia käytäviä on eniten Kustaanmiekalla ja Susisaarella. Niiden suuaukot on merkitty alueen opaskarttoihin. Pisin tunneli on 1970-luvulla rakennettu huoltotunneli meren ali mantereen puolelle, jota pitkin kulkevat kaukolämpö, vedet ja sähkökaapelit. Myös hälytysajoneuvot mahtuvat kulkemaan tunnelia pitkin. Huoltotunneli on suljettu yleisöltä.

Su3

Värikäs historia


Rannikkolinnoituksen rakentaminen aloitettiin Ruotsin vallan aikana vuonna 1748 sotamarsalkaksi kohonneen August Ehrensvärdin johdolla. Nelivuotinen urakka venyi 40 vuotta kestäneeksi rakennusprojektiksi. Linnoitus sai nimen Sveaborg, josta muotoutui kansan suussa suomennos Viapori.

Linnoitusrakennus oli suurin rakennusprojekti, johon Ruotsi koskaan oli ryhtynyt. Taloudellisesti se ei olisi ollut mahdollista ilman Ranskan kanssa solmittua sotilasliittoa. Rahoitus tuli ranskalaisilta: Viapori rakennettiin ranskalaisella kullalla.

Valloittamattomaksi luultu linnoitus joutui antautumaan venäläisille piirityksessä vuonna 1808, jolloin Suomi liitettiin Venäjään. Yli sata vuotta kestänyt Venäjän valtakausi päättyi Suomen julistauduttua itsenäiseksi vuonna 1917. Linnoituksen uudeksi nimeksi tuli Suomenlinna.

Viime sotien aikana Suomenlinnassa toimi rannikkotykistö, ilmatorjunta- ja sukellusvenetukikohta. Sodan jälkeen valtion omistama konepaja Valmet valmisti saaren kuivatelakalla useita aluksia sotakorvauksina Neuvostoliitolle. Vuonna 1973 alue siirtyi siviilihallinnolle. Sotilaallista perinnettä jatkaa Suomenlinnassa toimiva Merisotakoulu. Suomenlinna liitettiin Unescon maailmaperintölistalle vuonna 1991.

Miten sinne pääsee


Helsingin kaupungin liikennelaitoksen lautat lähtevät Suomenlinnaan ympärivuotisesti kauppatorin laidalta (aikataulut www.hkl.fi). Kesäkaudella Suomenlinnaan liikennöivät myös JT-Linen vesibussit opastuskeskuksen laituriin ja Kuninkaanportille. Suomenlinna on auki ympäri vuoden. Vierailijoita käy vuosittain lähes 700 000.

Su4

Mitä maksaa


Linnoitusalueelle ei ole pääsymaksua. Jokaiseen museoon on oma lippunsa. Tiedot museoiden aukioloajoista ja pääsymaksuista löytyvät osoitteesta www.suomenlinna.fi. Helsinki-kortti kelpaa maksuvälineeksi lautoilla ja vesibussissa sekä kaikissa museoissa. (www.helsinkiexpert.fi/helsinkicard).


Suomenlinna-paketti


Paketti sisältää meno-paluun Suomenlinnaan JT-Linen vesibussilla, opastetun kävelykierroksen, sisäänpääsyn Ehrensvärd-museoon ja kahvin tai pillimehun kahvila Piperissä. Lippuja myydään JT_Linen myyntikioskissa Kauppatorilla. Aikuiset 12 €, lapset 6 €.





Opastetut kierrokset


Kierrokset alkavat Suomenlinnakeskuksesta päivittäin (1.6.-31.8.) klo 13 sekä Tykit ja tunnelit-kierros klo 15. 

Suomenlinnan hoitokunta


Opetusministeriön alainen Suomenlinnan hoitokunta vastaa linnoituksen restauroinnista sekä alueen ylläpidosta ja kehittämisestä.

Lisätietoja


Suomenlinnan historiasta ja nykyisyydestä voi lukea lisää tasokkailta internetsivuilta www.suomenlinna.fi.




Idyllistä saaristolaisasumista


1800-luvulla Viapori oli Suomen toiseksi suurin kaupunki Turun jälkeen. Rauhanaikana se oli vireä varuskuntakaupunki. Suurin osa nykyisistä asukkaista asuu kunnostetuissa Venäjän vallan aikaisissa kasarmirakennuksissa. Alueella on myös muutama omakotitalo, joista yhden omistaa Ahto Sippola. Hänen isoisänsä tuli saarelle vuonna 1911.

- Aikoinaan täällä asui paljon enemmän ihmisiä sotilastoiminnan takia. Armeijan palveluksessa olevien perheet viihtyivät täällä. Koulussakin oli parisataa lasta, muistelee Ahto Sippola.

Sippolan omat lastenlapset edustavat jo viidettä sukupolvea. Suvulla on nykyisin omistuksessa kolme taloa. Merenrantakin on vain muutaman metrin päässä.

Kun on tottunut asumaan Suomenlinnassa, ei ole suurta hinkua pois. Vuonna 1984 vuokrasopimustakin jatkettiin 50 vuodella. Asumisen kannalta kevät on parasta aikaa. Silloin on vielä rauhallista, turistejakaan ei ole vielä paljon.

- Toukokuussa tulevat koululaiset, mutta niihin on tottunut vuosikymmenien aikana. Sen sijaan pussikaljaporukat harmittavat, kertoo Ahto Sippola.

Kaupungin läheisyys ja lämpimät ilmat houkuttelevat kaljaporukoita viettämään aikaa Suomenlinnan valleille. Humalaisten lähdettyä jäljelle jää rikottuja pulloja ynnä muuta roinaa paikallisten ja matkailijoiden harmiksi.

- Ulkomaalaiset turistit ovat ihmeissään. Hävettää suomalaisten puolesta, harmittelee Ahto Sippola.