Sporan kyydissä Stadissa

Näe Helsinki erilaisesta näkövinkkelistä

 

Hyvä tietokilpailukysymys: Missä Suomen kaupungeissa on tai on ollut raitiovaunuliikennettä? Oikea vastaus: Helsinki, Turku ja Viipuri.

 

1.Sp1


 

Näistä ainoastaan pääkaupungissa on edelleen toimiva ratikkaverkko. Viipurissa raitiovaunuja oli vuodesta 1912, mutta ne poistettiin käytöstä Neuvostoliiton aikana vuonna 1957.

Kesäkuussa vuonna 1965 tehtiin Turun kaupunginvaltuustossa päätös, joka on myöhemmin todettu suureksi virheeksi. Bussit nähtiin uuden aikakauden symbolina. Niiden avulla korvattiin vanhanaikaisiksi koetut ratikat. Valitun kehityssuunnan taustalla oli Tukholman ratkaisu lopettaa raitiovaunuliikenne.

Saman suuntaisia ajan muodin ilmiöitä nähtiin muuallakin maailmassa. Onneksi myös monessa kaupungissa ratikat päätettiin säilyttää. 1970-luvun energiakriisi oli vasta tulossa ja ympäristösuojelulliset arvot eivät olleet vielä esillä. Naapurimaissa ratikan kyytiin pääsee yhä Göteborgissa, Norrköpingissä, Oslossa, Tallinnassa ja Pietarissa.


Helsingissä raitiovaunuliikenteen suosio kasvaa


Monissa Keski-Euroopan maissa, kuten Saksassa, raitiovaunut ovat tärkeä osa kaupunkiliikennettä. Kehityksen myötä modernit matalalattiaiset ovat korvanneet perinteiset korkealattiaiset ratikat. Vanhasta tunnelmasta pääsee parhaiten nauttimaan entisten sosialistimaiden kaupungeissa. Esimerkiksi Prahassa vanhat raitiovaunut kolisuttavat kiskoja entiseen malliin.

Autoistuvassa Helsingissä raitiovaunut eli sporat säästyivät, vaikka niiden romuttamista vaadittiin ajoittain kiihkeästikin. Saasteettomuus ei ollut 1960-luvulla tärkeä argumentti, enemmänkin hitaat ratikat nähtiin liikenteen hidasteena. Onneksi ratikat ovat yhä Helsingin keskustassa tärkeä osa julkista liikennettä. On mukava idea yhdistää Helsingin reissuun ratikkamatka. Lapsetkin tykkäävät kokeilla, miltä tuntuu matkustaa keskellä kaupunkia kiskoilla.

Kolmoslinjasta on tullut suosittu turistilinja


Helsingissä on toistakymmentä ratikkalinjaa. Hyppäämällä ratikkaan 3B tai 3T pääsee rengaslinjalle, jonka varrella voi nähdä Helsingin historiaa, arkkitehtuuria ja taide-elämyksiä.

Linja 3B kulkee samaa kahdeksikkoreittiä kuin 3T, mutta vastakkaiseen suuntaan. Vaunua ei tarvitse vaihtaa päästäkseen takaisin lähtöpisteeseen. Lipun voi ostaa lippuautomaatista, kuljettajalta tai kännykällä tilaamalla. Jälkimmäinen tilataan lähettämällä tekstiviesti A1 numeroon 16353. Paluuviestinä saa kertalipun, joka on voimassa tunnin ostohetkestä lähtien. Turistin kannattaa ostaa päivälippu. Ratikasta voi hypätä halutessaan pois ja jatkaa matkaa myöhemmin. Pakollinen pysähdys kannattaa tehdä Töölössä sijaitsevan Ratikkamuseon kohdalla.

Turistilinjaksikin kutsutun reitin varrelta voi bongata Helsingin päänähtävyyksiä, kuten päärautatieaseman, Suurkirkon, Bulevardit, Kauppatorin, Olympialaiturin, Kaivopuiston, Hakaniemen torin, Stockmannin, Eläintarhan alueen, Olympiastadionin ja Suomen kansallisoopperan. Kannattaa istuutua vaunun takaosaan, josta avautuu esteetön näkymä ulos. Vanhemmassa vaunumallissa voi kokea nostalgiaa, mutta uudemmista vaunuista näkee paremmin. Iltapäivän ruuhka-aikaa kannattaa välttää.

Sp2

 

Helsingin Ratikkamuseosta löytyy nostalgiaa


Ratikkamuseo toimii osana kulttuurikeskus Korjaamon tarjontaa. Vanhaan vaunuhalliin sijoitettu suppeahko näyttely kertoo ratikkahistoriaa matkustajan näkökulmasta. Idea museon perustamisesta syntyi jo 1960-luvulla liikennelaitoksen työtekijöiden keskuudessa.

Moneen vaunuun pääsee sisälle muistelemaan menneitä. Vanhat filmit palauttavat mieliin, miten kolistelevat ratikat ovat olleet jo yli sadan vuoden ajan osa helsinkiläistä kaupunkikuvaa. Suurimmat matkustajamäärät koettiin 1940-luvulla, kun sota-aikana oli pulaa bensiinistä ja bussiliikenne lakkasi kokonaan. Siihen aikaan oli normaalia, että matkustajan piti odottaa useampaakin vaunua ennen kuin mahtui sisälle. Ratikkamuseo sijaitsee Töölönkadulla lähellä Olympiastadionia.

Osoite: Töölönkatu 51A, Helsinki.

Pääsymaksu: Ilmainen.



 

Sp4


 

Surullinen syksy vuonna 1972

Minä olin koulupoikana mukana kyydissä. Lokakuun 1. päivänä vuonna 1972 Turussa vietettiin surullista tapahtumaa. Sinapinvärinen Kolmosen ratikka lähti torilta myöhään illalla viimeiselle matkalleen. Vaunu oli täyteen ahdettu meitä kiskoliikenteen kannattajia. Rengaslinjan viimeisen vuoron lenkki ajettiin kahteen kertaan. Matkustajat saattoivat vaunun varikolle asti.

Siihen päättyi Venäjän keisarikunnan ajasta lähtien toiminut raitiovaunuliikenne Turussa. Jäljelle jäivät vain muistot, Älä sylje lattialle -kyltit ja varsin muhkeamuotoiset rahastajatädit.

Onneksi muualla oltiin Turkua viisaampia. Aina kun mahdollisuus, olen eri puolilla maailmaa fiilistellyt ratikka-ajelulla. Lissabonissa vanha, lyhyenläntä, natiseva ja kirskuva raitiovaunu vie perille kaupungin korkeimmalle paikalle São Jorgen eli Pyhä Yrjön linnoitukselle. Prahassa linja 22 vie kaupungin ykkösnähtävyyden Hradčanyn eli Linnavuoren luo. Myös taskuvarkaat tietävät, että vaunu on täynnä turisteja. Prahan keskustassa voi myös viikonloppuisin ja pyhäpäivisin kulkea historiallisella raitiovaunulla.

Eksoottisimman ratikkaelämyksen voi kokea San Franciscossa Cable Carin eli kaapelivaunun kyydissä, varsinkin astinlaudalla keikkuen. Vaunussa ei ole omaa moottoria, vaan voimasiirto tapahtuu kadun pinnan alla liikkuvan teräskaapelin avulla. Jotta meno ei olisi mäkisessä maastossa täysin holtitonta, on jokaisessa vaunussa jarrumies.

Sp5





Sankarimatkailija Helsingin raitiovaunuissa


Mikä

Otso Kantokorpi. Like. 287 s.

Sisältö

Ratikkafriikki Otso Kantokorpi tietää, mistä kirjoittaa. Kiskoliikenteen kannattajalle on tullut tutuksi niin Tallinnan kuin Helsinginkin raitiovaunuliikenne. Kantokorpi innostaa lukijaa hyppäämään ratikan kyytiin ja kokemaan Helsinki erilaisesta näkökulmasta. Opaskirja kertoo lyhyesti Helsingin liikennelaitoksen historian. Pääpaino on monen ratikkareitin seikkaperäisessä kuvauksessa, pysäkki pysäkiltä. Kirja ei ole tarkoitettu vain turisteille, vaan myös itse helsinkiläisille.

Hyvää

Kirjan tekstistä välittyy kirjoittajan paneutuminen aiheeseen. Jos satunainen matkailija antautuisi yhä tarkkaan reitin tarkkailuun, häneltä kuluisi siihen monta päivää. Kirjan mustavalkoiset kuvat eivät haittaa, sillä tarkoituksena on, että lukijan itse käy bongaamassa esiteltyjä rakennuksia, patsaita ja baareja. Kirjasta löytyy myös HKL:n raitiolinjakartta.

Mitä opin

Helsinki teki viisaasti, kun säästi aikoinaan sporat hävittämiseltä. Nyt ratikkaliikenne on kokemassa uutta nousua. Poliittinen ilmapiirikin on ollut viime vuosina raitiovaunuliikenteelle suosiollinen.