Los Angelesissa


Filmitähtiä metsästämässä

 

Tuhansia maileja ja muutama viikko takana. Los Angels, Enkelten kaupunki, häämöttää jo horisontissa. Route 66 päättyy tänne. Tarkemmin sanottuna: Santa Monican Tyyneen valtamereen työntyvälle pitkälle laiturille, Santa Monica Pierille.

La1


 

Saavuttaessa idästä Los Angelesiin ylitetään Rannikkovuoret. Kalifornian osavaltion rajalla on yllättävän tiukka kontrolli. Viranomaisia kiinnostavat autoon mahdollisesti piilotetut laittomat maahanmuuttajat ja hedelmät. Molemmat ovat kiellettyjen listalla.

Juuri nyt on Los Angelesissa työpäivä päättymässä. Kaupungista poispäin suuntautuvat moottoritiet täyttyvät kotiin palaavista amerikkalaista. Näkymä on kaoottinen, juuri sellainen kuin Michel Douglasin tähdittämässä Rankka viikonloppu -elokuvassa. Autojonot soljuvat mateluvauhdilla eteenpäin. Vaatii pinnaa istua autossaan parikin tuntia päästäkseen kotiin.

Onnenonkijoiden kaupunki


Kalifornian suosio lähti nousuun 1800-luvun puolessa välissä, kun alueelta löydettiin kultaa. Kultaryntäys, Gold Rush, sai liikkeelle satojatuhansia onnenetsijöitä. Seuraava ryntäys tapahtui 1900-luvun alkupuolella, ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Elokuvastudiot siirtyivät Yhdysvaltain itärannikolta Kaliforniaan hyvien tuotanto-olosuhteiden ansiosta. Pienestä maaseutukylästä alkoi kehittyä suurkaupunki.

Nykyisin Los Angeles on yhteen kasvaneiden kaupunkien muodostama metropoli, jolla ei ole yhtä yksittäistä keskustaa. Los Angelesissa liikkuessa tarvitaan kahdenlaisia karttoja. Toinen, pienempi mittakaavainen kartta, kertoo, miten autolla liikutaan moottoriteitä pitkin esimerkiksi Santa Monicasta Anaheimiin. Vaikka opasteet ovat selkeät, ovat välimatkat pitkät. Eksyä voi helpostikin. Sen lisäksi tarvitaan kartta, johon on merkitty yksityiskohdat, kuten Sunset Boulevard tai Venice Beach.

Los Angelesissa on bussiverkosto ja maanalainen. Turistille ne aiheuttavat lähinnä pääsärkyä. Auton käyttö on lähes välttämätöntä. Ensikertalaiselle alku voi olla järkytys, mutta todellisuudessa liikenne sujuu yllättävän joustavasti. Tosin vain siihen hetkeen asti, kun alkaa iltapäiväruuhka. Los Angelesissa matkan pituutta ei mitata maileissa, vaan matkaan kuluvassa ajassa. Vartin matka saattaa kestää ruuhka-aikana toista tuntia, jopa enemmän. Sen vuoksi kannattaa suunnitella etukäteen tarkka päivänohjelma ja ajoreitit.


La2

 

Kimallusta ja kuuluisuutta


Hollywood tuo mieleen ensimmäiseksi rahaa ja menestystä. Paikan päällä sitä on aluksi vaikea uskoa, sen verran kulahtaneelta kadunpätkältä Hollywood Boulevard näyttää. Turisteja on tullut kaikkialta maailmasta ihmettelemään Hollywoodin glamouria. John Travoltaa tai Johnny Deppiä ei kuitenkaan näy. Eikä näy muitakaan elokuvanmaailman tähtiä. Turistit joutuvat tyytymään Marilyn Monroe -klooniin ja heppoisen näköiseen Elvis-kopioon. Monet turistit kuitenkin haluavat ikuistaa itsensä valokuvaan piraatti-filmitähtien kanssa.

Väkisin monella hiipii mieleen pettymys. Missä on Hollywoodin hohto? Korealaisten ylläpitämät rihkamamyymälät tyrkyttävät kaikkea mahdollista tähtikulttiin liittyvää krääsää T-paidoista lippiksiin. Hollywood Boulevardilla ei voi olla huomaamatta jalkakäytävän, Walk of Famen, katutähtiä. Jokainen niistä on omistettu jollekin viihdealan vaikuttajalle. Tästä kunniasta pitää toki maksaa sievoisen summan dollareita. Tähden keskellä oleva symboli, esimerkiksi kamera ja äänilevy, kertoo, mistä henkilö on tunnettu. Suurin osa tähtien nimistä on suomalaisille tuntemattomia, mutta nimet Kevin Spacey tai Robert Duvall kertovat jo jotain.

Jalkakäytävään upotetut tähdet johdattavat Hollywoodin legendaarisen Mann´s Chinese -elokuvateatterin edustalle. Paikalle tulleiden turistien katseet kohdistuvat jalkakäytävään painettujen filmitähtien kengän- ja kädenjälkiin. George Clooneyn kalossi vaikuttaa tuplasuuremmalta kuin Robert Redfortin. Monet naisnäyttelijän jalanjälki näyttää oudon pieneltä. Onkohan näyttelijätär käyttänyt normaalia pienempiä kenkiä näyttääkseen sirommalta? Monessa laatassa on kiitoskirjoitus Sid Graumanille, Kiinalaisen teatterin entiselle omistajalle ja monen filmitähden ystävälle. Nykyisin suuret ensi-illat järjestetään Hollywood Boulevardin uudessa Kodak-teatterissa.

Hollywoodin loistosta kiinnostuneiden kannattaa poiketa Kiinalaista teatteria vastapäätä sijaitsevaan Roosevelt-hotellin aulaan. Täältä kaikki sai aikanaan alkunsa. Hotellissa jaettiin ensimmäiset Oscar-palkinnot vuonna 1929.

La3


Tähtien kotiovelle


Jos haluaan etsiä Hollywoodin hohtoa enemmänkin, kannattaa hankkia Homes of The Hollywood Stars -kartta. Sen voi ostaa lehtikioskeista tai suoraan kadulta. Kartan avulla voi metsästää paikkoja, jotka paljastavat kuuluisuuksien asuinpaikkoja. Todellisuudessa karttojen tieto on vanhentunutta, sillä filmitähdet ovat ehtineet muuttamaan jo moneen kertaa ja vaihtamaan aviosiippojaan. Lopullinen anti jää torsoksi, sillä kuuluisuuksien luksustaloista näkee vain korkeita muureja ja tiukasti suljettuja portteja. Turvakamerat ja -miehet huolehtivat starojen yksityisyydestä.

Filmitähdet ovat jo kauan sitten kaikonneet Hollywoodin rähjäisyydestä läheisille Beverly Hillsin ja Bel Airin kukkuloille. Vaikka kuuluisuuksien taloista juurikaan näe mitään, kannattaa suunnata Beverly Hillsin kuuluisimmalle palmurivien koristelemalle ostoskadulle Rodeo Drivelle. Hyvällä tuurilla voi bongata julkkiksen nousevan limusiinistaan ostoksille huippukalliiseen liikkeeseen. Kaikkiin kauppoihin ei taviksilla ole mitään asiaa, sillä osa liikkeistä huolii asiakkaakseen vain etukäteen varatun ajan perusteella.

Lisätiedot täältä

Tai täältä

La4




ROUTE 66



Maalaisjunttien vieraana


Eric on piste kartalla, Oklahoman osavaltion vain pieni pahainen kylä Route 66 varrella. Täällä ollaan Yhdysvaltain takapajulassa, maalaisjunttien, redneckien ja hillibillien sydänmailla. Nykyajan kehitys on kiertänyt Ericin kaukaa. Moottoritien myötä asukkaat ovat lähteneet kuka minnekin. Jäljelle on jäänyt vain ränsistynyt motelli ja hylätty bensa-asema.

Jostain syystä yhdet liikennevalot ovat jääneet yhä pysäyttämään satunnaisia kulkijoita kylän keskustaan. Onneksi näin, sillä punaisten valojen vaihtumista odotellessa, katseeni kiinnittyy syrjässä olevaan punatiiliseen puotiin. Uteliaisuuteni herää. Onneksi, sillä saan tutustua Route 66:n kahteen väriläiskään, Annabelle ja Harley Russeliin, redneckien kuninkaallisiin.

Tervetuloa koko maailman redneckien pääkaupunkiin, toivottaa haalareihin pukeutunut pitkäpartainen viskisieppo Harley. Saako olla juotavaa, sodaa, olutta, viskiä, utelee vieraanvarainen Annabelle. Juoma onkin tarpeen, sillä edessä on pariskunnan hulvaton show.

Annabellen ja Harleyn puoti on täynnä Route 66 liittyvää roinaa. Lattiasta kattoon asti löytyy julisteita, rekisterikilpiä, kirjoja, astioita sekä komea eri maiden lippukokoelma. Valokuvausta varten löytyy yllätyksekseni iso Suomen siniristilippu. Kaiken kaaoksen keskellä pariskunta viihdyttää vierastaan omintakeisella tulkinnallaan Bobby Trouberin Route 66 -kappaleesta.

Eikä tässä vielä kaikki. Seuraavaksi Annabelle ja Harley esittelevät auliisti kotinsa, jossa vallitsee samanlainen täydellinen kaaos. Route 66 -rekvisiittaa riittää täyttämään lattiat, seinät ja hyllyt. Lopuksi satunnainen kävijä saa vierailunsa kunniaksi molemmilta pitkän halauksen ja vanhalta viskiltä tuoksuvan märän pusun.


 

La5