Luanikast Rauma reissu!

Pistä ittes paserull historiallise miljössehe

Kyl Raum o ai Raum, mongertavat raumalaiset merkillisellä murteellaan. Jotain hienoa kaupungissa pitää olla, sillä Vanha Rauma kuuluu Unescon maailmanperintöjen listalle.

Ra1


 

Siinä heitä nyt on: raumlaisi ukoi pystökaffell. Jaanan kahvikojun edessä käy melkoinen vilske, sillä kahvi ja munkki tekevät hyvin kauppansa. Ensimmäiset tulevat jo aamuvarhain, tuskin on tuoreen munkin hillo ehtinyt jäähtyä. Pystykahviperinne voi yhä hyvin Raumalla, vaikka Raatihuoneen aukio on remontissa ja tori on siirretty piirun verran sivummalle. Syksyllä toriparlamentti pääsee taas kokoontumaan alkuperäiseen paikkaansa.

Kaikk Rauma Lukon tundeva”, mutta mitä muuta tulee mieleen sanasta Rauma. Murre, merimiehet, pitsi, Raumanmeren juhannus, puutaloidylli, Kuuskajaskari, Kylmäpihlajan majakka, Alfred Kordelin, Hjalmar Nortamo... Mitä ilmeisimmin Rauman matkailuviranomaiset ovat onnistuneet markkinoinnissaan.





Merenkulku toi vaurautta

Rauma on eräs Suomen vanhimmista kaupungeista. Kaupunginoikeudet se sai vuonna 1442 Turun, Porvoon, Ulvilan ja Viipurin jälkeen. Tuosta ajasta on jäljellä enää fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.

Rauman historia on aina liittynyt kiinteästi mereen ja merenkulkuun. Vuosisatojen ajan se on ollut Suomen tärkeimpiä satamakaupunkeja, tosin välillä hiipuen. Raumalla oli Suomen suurin purjelaivasto 1800-luvun lopussa. Merenkulun tuoma vauraus edesauttoi vilkasta rakentamista.

Vanhan Rauman puiset rakennukset ovat pääosin 1700- ja 1800 -luvuilta. Sen pinta-ala on lähes 30 hehtaaria, ja se on Pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue. 1600-luvulla kaupunki ympäröitiin tulliaidalla. Vielä 1800-luvun lopussa Rauman rakennettu alue muodostui vain Vanhasta Raumasta.


Ra2


 


Purkutuomio uhkasi 1960-luvulla

Vanhan puutaloidyllin säilymiseen on liittynyt myös onnea. Kaupunki ei ole palanut sitten vuoden 1682. Suurin uhka koettiin 1960-luvulla, jolloin Vanhaan Raumaan suunniteltiin uusia nykyaikaisia liikerakennuksia, jopa kerrostaloja. Onneksi samanaikaisesti virisi halu säilyttää vanha rakennuskanta. Lopulta vuonna 1981 astui voimaan asemakaava, joka takasi Vanhan Rauman säilymisen.

Vuonna 1991 Vanha Rauma hyväksyttiin Unescon maailmanperintöjen listalle pohjoismaisen historiallisen puukaupunkiperinteen edustajana. Raatihuonetta ja paria yksityistaloa lukuun ottamatta kaikki rakennukset ovat puisia.

Vanha Rauma ei ole museo, vaan elävä ja toimiva kaupunginkeskusta liikkeineen. Suurin osa rakennuksista on yksityisten omistamia ja asumia. Asukkaita on noin 800. Tontteja on 250 ja niillä rakennuksia kuutisen sataa. Suurin osa rakennuksista on kunnostettu viimeisen 30 vuoden aikana. Taloissa on nykyaikaiset mukavuudet ja Vanhasta Raumasta on tullut suosittu asuinalue.

Vanhan Rauman asemakaavan sanotaan säilyttäneen keskiaikaisen luonteensa kapeine ja mutkittelevine katuineen. Todellisuudessa katuverkko näyttää melko säännölliseltä, etenkin verrattuna Keski-Euroopan keskiaikaisiin kaupunkeihin. Keskustaa halkovat oikaistut pääkadut Kuninkaankatu ja Kauppakatu. Edellä mainittuja yhdistävä Kitukränn on Suomen kapein katu.

Tontit ovat epäsäännöllisiä. Asuinrakennukset ovat kadun varrella ja ulkorakennukset ovat pihan perällä. Tontit ovat umpinaisia, sillä avopaikoissa on lauta-aita ja sisäpihalle pääsee vain portista.

Vanhimmat talot ovat 1700-luvulta, mutta suurimmaksi osaksi rakennusten ulkonäkö on 1800-luvun lopulta. Muutos- ja korjaustöiden yhteydessä ulkoasua muutettiin vallitsevan muodin mukaan. Monet rakennukset saivat uusrenessanssi-ilmeen.

Ra3


 

Vanhan Rauman parhaat kohteet


Kauppatori ja Raatihuone

Vanhan Rauman ytimessä sijaitseva kauppatori on perinteinen kokoontumispaikka. Kahvikupin ääressä ovat asiantuntijat monesti pohtineet Rauman Lukon edesottamuksia. Torin reunalla on Raatihuone, eräs kaupungin merkittävimmistä nähtävyyksistä. Rakennus on kiveä, kuten sen arvolle sopiikin. Barokkiulkoasu on 1700-luvulta, ja Rauman raatihuone onkin niitä harvinaisia raatihuoneita Suomessa, jotka ovat säilyneet alkuperäisessä asussaan.

Raatihuoneen aukio on täydellisessä remontissa. Uusi, kiivaan keskustelun aiheuttanut torinäkymä valmistuu syksyksi.

Raatihuoneen sisätiloissa on museo, joka esittelee raumalaista historiaa, merenkulku ja pitsinnypläys ovat tietysti vahvasti edustettuina.

Pyhän Ristin kirkko

Pyhän Ristin kirkko on toinen Vanhan Rauman keskiaikaisista kirkoista. Toinen, Pyhä Kolminaisuuden kirkko on raunioina. Keskiajalla Raumalla vaikutti fransiskaaniluostari, ja sen yhteyteen rakennettiin Pyhän Ristin kirkko 1400-luvulla.



Alfred Kordelinin kotitalo

Kordelinin elämä on kertomus siitä, miten köyhästä raumalaisesta merimiehen pojasta tuli eräs Suomen rikkaimmista liikemiehistä.



Tammela

Tammela on näyttelykeskus, jossa esitellään vanhan puutalon korjausrakentamista. Siellä neuvotaan, miten vanhaa kulttuurihistoriallista hirsitaloa korjataan ja ylläpidetään.



Marela

Kauppakadulla sijaitseva Marela kuului aikoinaan varakkaalle raumalaiselle laivanvarustajasuvulle. Sisätiloissa esitellään sata vuotta sitten eläneen laivanvarustajan elämää. Koristeellinen rakennus on hyvässä kunnossa, niin ulkoa kuin sisältäkin.

Kirsti

Kirsti kertoo talon asukkaiden elämästä 1800-luvun lopulta 1970-luvulle. Moni Kirstin asukkaista sai elantonsa merenkulusta. Kesäisin talossa järjestetään työnäytöksiä, esimerkiksi nypläystä.

Maailmanperintösopimus

Sopimuksen lähtökohtana on kansainvälinen vastuu kansallisten kulttuuri- ja luonnonkohteiden säilymisestä yhteisenä maailmanperintönä. Erityinen komitea valitsee kohteet Unescon maailmanperintöjen luetteloon. Valittu kohde edustaa yleismaailmallisesti katsottuna erittäin arvokasta kulttuuri- ja luonnonkohdetta. Vanha Rauma on valittu luetteloon ainutlaatuisena esimerkkinä vanhasta pohjoismaisesta puukaupunkimiljööstä.



Raumalaista huumoria

Vanhemabualmaine handelman juttel alvoseerajalles.

- Kyll mar snää pidä huale, ett mnää poltetan grematoorios?

- Tott mar sendä, mutt mihist tuhkap panna?

- Lähet ne verokonttuurihi ja pist fölihim breiv, ett ny he ovas saans sitt kaike!

Ra3


 

Tunnettuja raumalaisia

Alfred Kordelin (1868-1917)

Alfred Kordelin oli aikoinaan Suomen rikkaimpia miehiä. Alku oli vaatimaton, sillä Alfred oli raumalaisen merimiehen poika. Koulusivistyskin oli jäänyt hankkimatta. Taitavana ja ahkera liikemiehenä Kordelin loi monipuolisen uran kutomo- ja metalliteollisuudessa. Hän oli myös laivanvarustaja.

Alfred Kordelinin yksityinen maaomaisuus oli Suomen suurimpia. Siihen kuului muun muassa Jokioisten ja Mommilan kartanot. Tunnetuin kohde lienee Kordelinin kesäasunto Kultaranta Naantalissa, joka nykyisin palvelee tasavallan presidentin kesäpaikkana.

Alfred Kordelin kuoli 49-vuotiaana juuri ennen Suomen itsenäistymistä niin sanotussa Mommilan kahakassa venäläisen sotilaan ampuma. Kordelin testamenttasi huomattavan summan rahaa säätiölle, joka jakaa apurahoja tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistämiseksi.

www.kordelin.fi

Hjalmar Nortamo (1860-31)

Raumalainen Nortamo oli Suomen ensimmäisiä murrekirjailijoita. Ammatiltaan hän oli lääkäri. Nortamo tunnetaan parhaiten Rauman murteella kirjoitetuista "raumalaisista jaarituksista". Murrekirjailijan hautamuistomerkki ja puistopatsas löytyvät Raumalta.

Vanhaan Raumaan tutustuminen


Ensimmäiseksi auto parkkiin, sillä Vanhaan Raumaan tutustuu parhaiten kävellen. Ilmaisia parkkipaikkoja on Vanhan kaupungin kupeessa (seuraa opasteita). Seuraavaksi kannattaa suunnistaa kaupungin turistitoimistoon. Sieltä saa havainnollisia esitteitä ja karttoja, joiden avulla omatoiminen löytää helposti parhaat kohteet.

Kaupungin turistitoimisto järjestää opastettuja kävelykierroksia Vanhaan Raumaan (2.7.-5.8.). Tarkemmat tiedot viikonpäivistä, hinnoista, kierroksien kestoista ja eri teemoista löytyvät osoitteesta www.rauma.fi.



Turistitoimisto


Osoite
  Valtakatu 2.

Avoinna  Kesällä arkisin 8-18, la-10-14, su 11-14. Talvella arkisin 8-16.

www.rauma.fi

www.visitrauma.fi


Ra4