Missä ollaan, mikä maa

Härmänjätkät ovat lomaristeilyllä


Muistattehan chinchilla-turkkiin ja uimahousuihin pukeutuneen pitkätukkaisen matkailukeisari Kalevi Keihäsen.

Aluksi hän suivaantui Junnu Vainion sanoittamaan hittiin, jossa irvailtiin suomalaisia etelänlomamatkalaisia. Härmän jätkät ovat lomaretkeilyllä. Oy Seiväsmatkat kaiken hoitaa kyllä. Liikemiehenä Keihänen ymmärsi kuitenkin pian laulun mainosarvon Keihäsmatkoille.

Rahvaanomaisuuden korostaminen kuului matkailugurun markkinointiin. Hän tarjosi Väinämöisen sukujuurta olevalle korpikansalle mahdollisuuden päästä irti syksyn pimeydestä etelän lämpöön. Junnu Vainion klassikkobiisi sisältää Härmän jätkän peruskliseet: ryyppäävä, mutkaton juntti maasta mämmin. Hän saapuu Espanjaan, jossa ruoka outoa on, muusi liian lämmin.



Kotoisin Turun puolesta


Kalevi Keihänen syntyi Vahdolla vuonna 1924. Sivistystä hänelle siunaantui vain kansakoulun verran, mutta uusia ideoita sitäkin enemmän. 1950-luvulla suomalaiset matkatoimistot huomasivat ulkomaille järjestettävien ryhmämatkojen kasvavan tarpeen. Varallisuus oli noussut ja loma-ajat pidentyneet. Tärkeä edellytys oli myös suihkulentoliikenteen kehitys, joka mahdollisti välilaskuttoman lennon Välimeren rannoille ja aina Kanarian saarille asti.

Kalevi Keihänen aloitti järjestämällä yrityksensä Turistimatkat Oy:n bussi- ja telttamatkan Bernin yleisurheilun EM-kisoihin vuonna 1954. Keihäsmatkat perustettiin vuonna 1965 ja hieman myöhemmin Spear Air Oy hoitamaan lentotoimintaa.

 

Halvalla etelään


Keihänen iski oikeaa aikaan ja ennen kaikkea oikealla tavalla. Veikko Vennamon Suomen Maaseudun puolue menestyi takametsissä ja Irvin Goodmanin, suomalaisten rakastaman rentun, Oo Las Palmas, raikui radiossa. Kun säästät vuoden ajan 50 penniä päivässä, pääset Mallorcalle, säästämällä markan pääset Kanarian saarille, neuvoi Keihänen suomalaisia.

Hän houkutteli matkoilleen perussuomalaisen, jolla ei ollut aikaisemmin ollut mahdollisuutta lähteä etelän aurinkoon. Nyt kaikilla oli mahdollisuus nähdä maailmaa varallisuudesta ja kielitaidosta riippumatta. Keihäsen charterlennot olivat kolme kertaa halvempia kuin reittilennot. Merkittävin osa matkoista suuntautui Espanjaan. Se oli aikaa, jolloin etelässä lomalla käynyt isäntä järjesti vierailleen diaillan ja kertoi innostuneena matkakohteen ihmeellisyyksistä.

Keihäsen tunnuksia olivat rento ilmapiiri ja välittömyys. Matkaideaa markkinoitiin Keihäsen hyvän ystävän Urpo Lahtisen perustaman suositun Hymy-lehden sivuilla. Jo silloin osattiin käyttää julkisuuden henkilöitä, kuten missejä mainonnassa.

Keihäsen tavaramerkki chinchilla-turkki oli nopeasti vaurastuneen miehen symboli. Todellisuudessa kyseessä oli vain chinchilla-tuottajien mainoskikka. He valitsivat eläväksi mainosnukekseen Kalevi Keihäsen – hyvällä menestyksellä.

 

Se1

Edullinen alkoholi houkuttimena


Tärkein Keihäsen oma markkinointikikka oli halpa viina. Astutte koneeseen, otatte pienet ja olette perillä, kuului mainoslause. Keihäsen lentokoneissa myydään pontikkaa, kertoi autojen takaikkunoihin kiinnitetty tarra 1970-luvulla. Lentokoneessa myytiin halvalla Kihniön kipakkaa eli pontikkaa, joka myöhemmin paljastui espanjalaiseksi väkiviinaksi. Tosin Keihänen laittoi lehteen ilmoituksen, jossa haettiin ammattitaitoista pontikan tekijää! Väitetään, että koneen matkustamohenkilökunnan palkat tienattiin lähestulkoon kokonaan alkoholin myynnillä.

Keihänen onnistui kääntämään sopimattomaan käytökseen kuuluvat ilmiöt positiivisiksi. Matkatoimiston esitteen mukaan retkiohjelmaan kuuluivat normaalit nähtävyydet, mutta ohjelma huipentui aina niin sanottuun Vapaan tankkauksen iltaan eli legendaarisiin possujuhliin.

Aluksi etelän paellat ja pitsat ihmetyttivät Perä-Pohjolasta tulleita lomalaisia. Oliiviöljyssä valmistetut ruuat kummastuttivat suomalaisia. Kerran Kalevi Keihänen pyysi keittiömestaria keittämään suomalaisille kattilallisen pottuja. Tämä ei suostunut, koska hänen mukaansa keitettyjä perunoita annetaan vain eläimille.

 

Kohti konkurssia


Keihäsmatkojen kulta-aikaa kesti vuodesta 1970 vuoteen 1974. Parhaimmillaan Keihäsen DC-8 suihkukoneet Härmän Jätkä ja Härmän Mimmi lennättivät lomalle vuosittain lähes 100 000 suomalaista. Sesonkiaikana Keihäsmatkojen asiakkaita majoitettiin kahteen sataan ulkomaalaiseen hotelliin.

Keihäsmatkat ja Spear Air kaatuivat kilpailun kiristymiseen ja öljykriisiin. Vuoden 1974 konkurssin myötä lähes parisataa työntekijää jäi työttömäksi ja 1800 asiakasta jäi odottelemaan paluukyytiä kotiin Espanjasta. Konkurssin takia syytteitä puitiin oikeudessa. Sen seurauksena Kalevi Keihänen ja hänen puolisonsa Tuovi Keihänen joutuivat maksamaan suuria vahingonkorvauksia valtiolle. Seuramatkailumme uranuurtaja tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa konkurssirikoksista ja valuuttasäännösten rikkomisesta yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Kalevi Keihänen ei luovuttanut, vaan perusti Seiväsmatkat Oy:n vuonna 1976. Sen toiminta kesti vain muutaman kuukauden. Yhtiön omaisuus huutokaupattiin. 1980-luvulla entinen matkailukeisari uskoi palaavansa vielä kerran takaisin matkailubisnekseen ja antoi mielellään haastatteluja. Yksi sellainen on kuunneltavissa Yleisradion Elävän arkiston sivuilta . Keihänen kuoli Helsingissä vuonna 1995.

Humalahakuisista markkinakikoistaan huolimatta Kalevi Keihänen oli ystävällinen herrasmies,  joka piti hyvää huolta asiakkaistaan ja henkilökunnastaan. Vaikka suomalaisten sen aikaista menoa on moitittu paljon, ei reissaaminen Espanjan rannoille ollut pelkkää viinaturismia, eivätkä suomalaiset turistit olleet sen pahempia kuin muutkaan.