Provencessa pelataan petankkia

Pétanque, boules, bocce, boccia, bowls, boules lyonnaise, jeu provençal, vola, raffa…Suositulla pelillä on monta nimeä riippuen siitä missä maassa sitä pelataan.

Pet1

Kuulapelien alkuperä on kaukana historian hämärässä: merkkejä kuulilla pelattavasta taitopelistä löytyy maailman eri muinaiskulttuureista, niin idästä kuin lännestä. Välimeren alueelle petankin toivat oletettavasti roomalaiset sotilaat.

Ranskalaisille pétanque, petankki merkitsee enemmän, kuin muille eurooppalaisille. Lajin luonne istuu eteläranskalaiseen mentaliteettiin täydellisesti. Pienille nautintohetkille, petankkipelille, osataan antaa arvoa. Kiireetön elämänrytmi ja leppoisa iltapäivän hetki sopivat pelin tarjoamaan ilmapiiriin.

Vain miehet pelaavat


Peli otetaan silti tosissaan. Petankkia seuratessa voikin nähdä provencelaisen miehen koko tunnekirjon rauhallisuudesta kuumiin tunnekuohuihin. Ja nimenomaan vain miehen, sillä pétanque on Ranskassa miesten peli, naiset ovat iltapäivällä kotona laittamassa ruokaa, tietysti.

Pétanquen juuret ovat Etelä-Ranskan La Ciotat’n kaupungissa, jossa peli tunnetaan alkuperäisellä nimellään jeu provençal. Se muistuttaa petankkia, mutta maalipallo heitetään kauemmaksi kuin petankissa, ja heittoa varten voi ottaa vauhtia. Tarinan mukaan sata vuotta sitten eräs reumatismista kärsinyt kuulapeliseniori heitti kuulansa paikoiltaan, jalat yhdessä eli pieds tanqués. Voilá! Uusi peli, pétanque oli syntynyt.

Naukkailu sallittua

Jokaisessa provencelaisessa kylässä on petankkiareena: tasainen parikymmentä metriä pitkä ja muutaman metrin leveä maakaistale, tiukasti tampattua maata, jonka pinta on pölyävää hiekkaa. Siinä kaikki. Pelikentän reunalla sijaitsee kahvila, joka huolehtii juomapuolesta. Pétanque on niitä harvoja pallopelejä, jota pelatessa voi hieman naukkaillakin. Kuula toisessa ja pastislasi toisessa kädessä pelaava provencelaismies on tuttu näky petankkiareenalla.

Petankkia pelataan joka päivä, mikäli sateinen sää ei haittaa. Tietysti viikonloppuisin, lauantaina ja sunnuntaina iltapäivisin on ruuhkaisinta. Silloin pääsevät pelaamaan tosissaan nekin, jotka käyvät arkena töissä. Peli ei ole vain eläkepappojen puuhastelua, sillä ikä ei ratkaise, vaan heittotaito, pelisilmä ja pikkuvilppi. Myös yleisöä riittää kentän laidalle. Ja joka heppu on tietysti asiantuntija, joka pyytämättä kertoo mielipiteensä pelaajien heitoista.

Heittotyyli on vapaa. Jalat eivät kuitenkaan saa irrota heittoympyrän ulkopuolelle ennen kuulan koskettamista maahan. Tyyliniekkojen heittovalikoima on laaja, johtuukohan se pastiksen vaikutuksesta.

Kuula (boule) viskataan alakautta kohti maalipalloa, cochonnet’a (Suomessa snadi), jalat ovat alkuasennossa koukussa, ilme on keskittynyt. Kun pallo irtoaa heittäjän, seuraa omituinen näytelmä, eräänlainen balettitanssi. Pelaaja pyrkii vaikuttamaan ilmassa lentävän teräskuulan lentorataan huojumalla eteen, taakse, sivulle, kädet viuhtovat edestakaisin ikään kuin sillä voisi vaikuttaa teräskuulan kulkuun ilmojen halki.

Näytelmän todellinen dramatiikka on vielä näkemättä. Se esitetään heittokierroksen jälkeen kuulien ylle kumartuvien pelaajien mitatessa kenen kuula on lähimpänä maalipalloa. Leppoisa kuulanviskely saattaa muuttua kiivaaksi väittelyksi. Ääni nousee ja pelaajien välille syntyy helposti suukopua. Ranskalainen ottaa pelin vakavasti, voittamisen eteen tarvitaan juonikkuutta, joskus pientä filunkiakin.

Pet2

 

Kuulapelien variaatioita

Kuulapelien periaate on niin yksinkertainen, että se lienee eräs laajimmalle levinneistä pallopeleistä. Ahkerammin sitä pelataan Etelä-Euroopassa, erityisesti Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Suomessakin on jo yli 50 rekisteröityä petankkiseuraa.

Kuulapelistä löytyy useita erilaisia muunnelmia, vaikka ne muistuttavatkin toinen toisiaan. Etenkin Ranskassa löytyy useita paikallisia suosittuja vaihtoehtoja.

Jeu provençal


Etelä-Ranskan La Ciotat’n kaupungista kotoisin olevaa peliä pidetään petankin esikuvana. Molemmissa kuulat ovat samanlaiset. Maalipallo heitetään kauemmaksi kuin petankissa ja pelaaja voi ottaa kolmen askeleen vauhdin heittäessään.


Boules lyonnaise


Nimensä mukaisesti peli on kotoisin Ranskan Lyonin alueelta. Se eroaa petankista hieman suurempien pallojen ja pidemmän pelikentän takia. Tätä suosittua peliä kutsutaan myös nimillä jeu national, lyonnaise tai jeu lyonnais. Usein puhutaan vain boulesta, vaikka sana tarkoittaa metallista kuulaa, jota käytetään muissakin kuulapeleissä.

www.boule.fi/sbl (suomen Boule-liitto)

Pet3


Pétanque


Petankki on nuorin, mutta suosituin kuulapeleistä. Nimitys on tullut heittotavasta: jalat pidetään yhdessä. Petankkia, kuten muitakin kuulapelejä, voidaan pelata seuraavasti.

Singeli: pelaaja toista pelaajaa vastaan, kummallakin pelaajalla on kolme kuulaa.

Duppeli: kaksijäseniset joukkueet toisiaan vastaan, kullakin pelaajalla on kolme kuulaa.

Trippeli: kolmijäseniset joukkueet toisiaan vastaan, kullakin pelaajalla on kaksi kuulaa.

www.petanque.fi (Suomen Petanque-liitto)

Bowls


Bowlsia, nurmikeilailua pelataan lähinnä Brittein saarilla sekä brittien entisissä siirtomaissa. Petankkikuulaan suurempi bowls-kuula on puinen tai synteettisestä materiaalia eikä se ole pyöreä.

www.bowls.fi (Bowls Finland –sivut)

Boccia


Boccia on vammaisurheiluun kehitetty kuulapeli. Se on yhtenä lajina mukana paranolympialaisissa. Se muistuttaa petankkia. Ulkona käytetään kovamuovisia palloja, yksi palloista on valkoinen, ja se toimii maalipallona. Toinen joukkueista pelaa punaisilla, toinen sinisillä palloilla. Sisällä käytetään joko pehmeästä muovista tehtyjä tai nahkapäällysteisiä palloja.

www.paralympia.fi

Bocce


Kahdella joukkueella pelattavan boccen maapohjainen pelikenttä on reunustettu laudoin, toinen pää on heittopää ja toinen maalialue. Pallot ovat aina messinkisiä.

Vola ja raffa


Pohjois-Italiassa pelattava vola on sama kuin ranskalaisten boules lyonnaise -kuulapeli. Etelä-Italiassa pelattava raffa poikkeaa vain vähän volasta, pelipallojen koossa on pieni ero. Italialaiset käyttävät myös boccia-nimeä kuulapeleistään.