Nauvo - Portti saaristoon


Laivanrakentaja Åke Sandvallin tuottelias telakka

Sillasta on puhuttu vuosikymmenien ajan. Onpa väläytelty jopa tunnelivaihtoehtoa. Osa kannattaa, osa vastustaa, joten ainakin toistaiseksi mantereen puolelta Turunmaan saaristoon autollaan vain lossilla

Nau1

 

Nauvo tai paremminkin Nagu sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Paraisilta. Kieli vaihtuu suomesta ruotsiksi viimeistään Lillmälön lossilaiturilla. Oloa helpottaa kummasti, jos ymmärtää edes jotenkin saaristolaisten ruotsin kieltä. Nauvossa puhuu kaksi kolmasosaa äidinkielenään ruotsia.

Nauvo oli pitkään itsenäinen kunta, mutta vuoden 2009 alusta nauvolaisista tuli kaupunkilaisia, virallisesti länsiturunmaalaisia. Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö muodostavat nykyisin Paraisten kaupungin.

Tie numero 180 on Saaristotie, jota pitkin ajaa autolla aina Ahvenanmaalle asti. Losseilla ja yhteysaluksilla pääsee siirtymään saarelta toiselle läpi vuoden. Kevätaurinko tuo tullessaan myös moottoripyöräilijät ja fillaristit. Kesäsesongin aikana moni saapuu Nauvoon omalla veneellä.

Aika vierähtää lossijonossa


Mökkiläiset ovat siihen tottuneet. Vakituisten asukkaiden ei tarvitse jonottaa yhtä kauan, koska heillä on etuajo-oikeus lautoille. Lossijonotus on riesa, joka täytyy vain hyväksyä. Vuosi vuodelta tilanne pahenee mökkiläisten määrän kasvaessa. Kurimuksen voi estää lähtemällä ajoissa ja välttelemällä pahimpien viikonloppujen ruuhkahuippuja. Kokeneemmat varautuvat jopa useamman tunnin odotukseen ristikoita tekemällä tai kirjaa lukemalla.

Nauvo muodostuu noin 3000 saaresta ja luodosta. Pääsaaret ovat Iso-Nauvo ja Pikku-Nauvo. Kunnan kokonaispinta-ala on 1250 neliökilometriä, mutta vain viidesosa on maata. Siitä kymmenen prosenttia on viljeltyä. Nauvolainen varhaisperuna on maankuulua.

Talvi on saaristossa hiljaista aikaa. Nauvossa asuu silloin vain yli tuhat ihmistä. Kesällä määrä moninkertaistuu. Nauvon, saariston suosituimmassa vierasvenesatamassa, on lähes 20 000 yöpyjää kesällä. Matkailusesonki alkaa pääsiäisestä ja kestää kiihkeimmillään elokuun loppuun. Tämän jälkeen tulee vielä yritysvieraat ja urheilukalastajat.

Keskikesällä Nauvo on täynnä tapahtumia: Nauvon Kamarimusiikkipäivät, jatzz-konsertit, huutokaupat, vilkas saaristolaistori ynnä muuta. Kesä päättyy muinaistulien yöhön elokuun viimeisenä lauantaina. Matkailusta, kuten mökkivuokrauksesta, on tullut nauvolaisille tärkeä maatalouden sivuelinkeino.

Nau2


 

Nauvo kansainvälistyy


Nauvon kirkonkylän ilme on muuttunut vuosikymmenien aikana. Kebabia ja pitsaa saa jo täältäkin. Saaristolaistorilla myydään perinteisiä kirpputoritavaroita kattiloista muuhun krääsään.

Vanhaa nostalgista saaristolaistunnelmaa onneksi ylläpitää kauppa, jonka mainoskyltissä lukee ”Makkaraa ja nauloja”: rautakauppa ja elintarvikekauppa saman katon alla (nykyisin lopetettu).

Jokainen Nauvossa poikkeava suuntaa kohti vierasvenesatamaa. Sieltä löytää kauniina kesäpäivänä ”eteläeurooppalaista” meininkiä. Kymmeniä huviveneitä on laiturissa, myyntikojut pursuvat erilaista tavaraa ja rantaravintolat ovat täynnä. L’Escalen valkoisilla pöytäliinoilla katetuissa pöydissä voi nauttia ranskalaista ruokaa saaristolaiseen tapaan. Vierasvenesatamassa on myös lapsille peuhupaikkoja ja matala hiekkapohjainen uimaranta.

Nau3


 


Ahkera laivanrakentaja


Laivamallirakentaja Åke Sandvall riittää syyksi poiketa Nauvoon. Kylän oman pojan taitavaa kädenjälkeä voi ihailla mestarirakentajan nimeä kantavassa museossa. Mallirakentajan Åke Sandvallin muistonäyttely esittelee hänen tekemien laivamallien lisäksi eri tekijöiden meriaiheisia maalauksia.

Kaikki sai alkunsa sodan aikana. Åke ryhtyi miinanraivaajalla ajankulukseen näprätä laivojen pienoismalleja. Tuossa vaiheessa tuskin oli vielä mielessä tuleva ammatti. Sodan jälkeen Sandvall alkoi saada yhä enemmän tilaustöitä varustamoilta. Telakkamalleja syntyi tankkilaivoista jäänsärkijöihin. Monen laivavarustajan lasivitriiniä komistaa nauvolaisen rakentajan pikkutarkka pienoismalli. Lähes 400 telakkamallin jälkeen Åke Sandvall siirtyi historiallisiin purjeveneisiin. Saariston vanhat veneet ja purjelaivat olivatkin hänen rakkaimmat aiheet. Niiden rakentamisessa tarvitaan erityistä silmää, mielikuvitusta ja tarkkaa kättä. Åke Sandvall oli kärsivällinen pienimmissäkin yksityiskohdissa.

Åke Sundvallin upeimmat pienoismallit ovat kirkkolaivat eli votiivilaivat, joita merihädästä pelastuneet merimiehet tilasivat. Sundvallin kirkkolaivoista, eräs suurimmista, 2,5 metriä pitkä Suomen Joutsen on sijoitettu Upinniemen merikappeliin. Turun tuomikirkossa on valaslaiva. Halikon kirkossa on pienoismalli Preciosa-aluksesta, joka toi sodan jälkeen Suomeen ensimmäisen kahvilastin.

Åke Sandvallin museossa on esillä valtava määrä erilaisia työkaluja, joita tarvittiin veistämiseen ja kaivertamiseen sekä erilaisten pikkuosien, kuten plokien ja ankkurien valmistamiseen. Edes vakava halvaantuminen ei estänyt Sandvallin rakentamisintoa. Koska oikea käsi lakkasi toimimasta normaalisti, hän kehitti tyypillisellä sitkeydellään aivan uudenlaisia työkaluja. Laivamallirakentaja Åke Sandvall kuoli vuonna 1993 yli 70-vuotiaana.






Nauvon nähtävyydet


Nauvon kirkko


Nauvon pitäjä mainitaan historian kirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1395. Nykyinen keskiaikainen kivikirkko on lähes yhtä vanha. Se on pyhitetty norjalaiselle vinkinkikuninkaalle Olavi Pyhälle. 1600-luvulla rakennettu kellotapuli on purettu, mutta sen korvaaja löytyy Kellotapulikalliolta. Kahdeksankulmainen ”uusi” kellotapuli valmistui vuonna 1751.



Åke Sandvallin museo


Museo esittelee laivamallirakentajan tuotantoa ja eri tekijöiden meriaiheisia maalauksia. Museo sijaitsee keskellä Nauvon keskustaa Kunnantuvalla. Avoinna 10-17, sunnuntaisin suljettu.

Seili


Seili toimi vuodesta 1619 alkaen spitaali- ja mielisairaalana. Saaren tärkein nähtävyys on puinen ristikirkko. Seilin uusklassistiset rakennukset ovat Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen käytössä. Saarelle pääsee Nauvosta yhteysaluksella. Aikataulut www.fma.fi/palvelut/saaristoliikenne

Lisätietoja


www.lansi-turunmaa.fi

www.saaristo.org

Nau4