Kökar


Paratiisi keskellä merta

 

Yhteysalus M/S Gudingen pujottelee tottuneesti luotojen ja pikkusaarten välistä kohti laituria. Rantavajan seinään kiinnitetty lappu, ”Kökar”, kertoo, että olen perillä.

Kö1

Matka Ahvenanmaan pääsaarelta Långnäsista kesti kaksi tuntia ja kolme varttia. Vaihtoehtoisesti olisin voinut saapua yhteysaluksella Korppoon Galtbysta.

Päästäkseen kauas Saaristomeren keskelle Kökariin ei tarvitse omistaa venettä. Tosin näin tekevät sadat veneilijät joka ikinen kesä. Paratiisisaaren vierasvenesatamissa on silloin kesälomailijoiden veneitä vieri vieressä - vuosi vuodelta suurempia ja komeampia.





Vältä keskikesän ruuhkia


Kiihkeä keskikesän matkailukausi ei ole vielä alkanut. Merivesi on yhä kylmää, mutta aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Luonto on vihreän eri sävyissään kauneimmillaan. Jokaisen pitäisi saada kokea kevät Kökarissa: harmaa talvi muuttuu kirkkaiksi kesän väreiksi.

Toukokuun lopussa valoa riittää jo pitkään. Majapaikoissa on tilaa ja palvelu on yksilöllistä. Haukea nousee vedestä niin paljon kuin jaksaa nostaa. Silti suurin osa matkailijoista änkeää Kökariin yhtaikaa poistuakseen kuin taikaiskusta elokuun alkaessa. Poikkeuksen massaturismiin tekevät koululaisryhmät, jotka saapuvat toukokuussa tai syyskuussa.

Aivan oma lukunsa ovat keväällä pusikoissa hiiviskelevät vihreäpukuiset ukot kiikareineen ja kaukoputkineen. Harvinaisen ”törösuutirtiäisen” ilmaantuminen Kökarin maisemiin saa ornitologit liikkeelle, mikä aiheuttaa odottamattoman turistivirran matkailusesongin ulkopuolella.




Ennakoitua vehreämpää


Kökarin matkailuesite kertoo saaren olevan karu, harmaat peruskalliot ja katajat hallitsevat maisemaa. Siksi on yllätys, että saari näyttääkin ennakoitua rehevämmältä. Lehmät laiduntavat vanhojen kiviaitojen ympäröimillä vihreillä laitumillaan pitäen samalla kökarilaisen kulttuurimaiseman avoimena vesakoista ja pensaista. Saaren poikki kulkee tyypillinen Ahvenanmaan saariston punainen asfalttipintainen tie. Hamnö, Karlby, Finnö ja Österbygge ovat paikallisia taajamia, sillä saaren asukkaat asuvat rykelmäkylissä. Rannat ovat lähes autiot, koska kesämökkiasutus on vähäistä.

Jokainen vastaantulija tervehtii satunnaista vierailijaa, mutta tuskin tekevät sitä kesällä. Silloin saari täyttyy turisteista. Paikallisetkin joutuvat jonottamaan kaupassa, postissa ja ajamaan lautalle ajoissa. Turistit eivät ole ehkä ole kaikkien kökarilaisten mieleen.

Kök2

 

Brudhällin vieraanvaraisuudesta nauttien


Laitan auton parkkiin Karlbyn kylän Brudhäll-nimisen hotelli-ravintolan pihalle. Paikan isäntä Petri Välimaa ja emäntä Pia Räsänen ovat minua vastassa jo ulko-ovella. Paikka ei olekaan mikä tahansa, sillä Karlby valittiin vuoden 2008 vierasvenesatamaksi. Koska matkailusesonki ei ole vielä alkanut, on paikanpitäjillä aikaa jutustella vieraansa kanssa. Kesällä tilanne on toinen, kun rantalaiturilla palveluita odottaa parhaimmillaan tai pahimmillaan 300 lomailijaa.

- Kesäkuun puolesta välistä elokuun ensimmäiselle viikolle hotelli- ja laituripaikat ovat aivan täynnä. Kannattaisikin tulla keväällä tai syksyllä. Palvelu on silloinkin hyvää, mutta yksilöllisempää, lupaa Petri Välimaa.

Brudhäll sai alkunsa kesällä 1984. Sisarukset Britta Dahlgrén ja Mona Karlsson perustivat pienen ruokapaikan, joka saavutti nopeasti suosiota. Eräs vieraista oli presidentti Mauno Koivisto. Nykyinen hotelli ja ravintola rakennettiin vuonna 1991. Hotellipuoli on alkuperäisten omistajien hallussa, mutta ravintola on kokkikoulutuksen saaneen Petri Välimaan ja Pia Räsäsen hoivissa. Ravintolatoiminnan ohella pariskunta hoitaa myös hotellin pyörittämisen.

- Bussiryhmät tuovat meille tärkeän perustoimeentulon. Toinen tärkeä ryhmä on veneilijät. Arkena veneissä syödään retkimuonaa, mutta monet haluavat lomallaan syödä kerran viikossa ravintolassa pidemmän kaavan mukaan, kertoo Pia Räsänen.


Kök3




Haukea joka heitolla


Jutustellessamme ravintolan terassilla aurinko alkaa vähitellen laskea horisontin taakse. Veden pinta on peilityyni. Pienen matkan päässä kaksi harrastajakalastajaa heittää virveleitään. Lähes jokaisella heitolla nousee hauki. Hauenkalastus onkin Ahvenanmaalla suosittua. Väitetään, että toista yhtä saalisvarmaa aluetta on vaikea löytää. Kaloja narraavat miehet käyttävät ”nappaa - vapauta” -menetelmää, eli päästävät saaliin takaisin mereen. Perussääntönä on: älä vie kotiin enempää kalaa kuin aiot syödä.

- Hauet joutavat takaisin, sillä meritaimenta tässä yritetään saalistaa, toteavat miehet ja päästävät liki nelikiloisen hauen vonkaleen takaisin veteen.

Meritaimenen urheilukalastus on haastavampaa kuin hauen pyydystäminen. Yli kolmikiloisen ”hopeatorpedon” nappaaminen ylös vedestä vaatii taitoa. Ahvenanmaalla taimenkalastuksen etuna on pitkä rantaviiva, minkä ansiosta perhokalastajille on hyvät kahlausmahdollisuudet. Ensin pitää tietysti lunastaa kalastuskortti.

Vaikka Kökar on kalastajan paratiisi, tuntuu oudolta, että saarella ei ole enää ainuttakaan ammattikalastajaa.

Hyvin nukutun ja Brudhällin runsaan aamupalan jälkeen on aikaa tutustua Kökarin nähtävyyksiin

Kökarin parhaat nähtävyydet



Kotiseutumuseo


Kökarilaisten ylpeys Kotiseutumuseo toimii vanhassa koulurakennuksessa. Perusnäyttelyn ohella esillä on vene- ja moottorihalli, maanviljelysmuseo, sepän paja, keramiikka-aitta ja hirsimökki. Museossa kerrotaan miten saaren asukkaat elivät ennen yhteysaluksia ja internettiä. Museolla on tasokkaat nettisivut, www.kokarmuseum.fi.


Pyhä Annan kirkko ja fransiskaanikappeli


Kökar on nykyisin syrjässä, mutta sitä se ei ollut keskiajalla. Saari sijaitsi tärkeän kauppareitin varrella. Hamnön luonnonsatama, juomavesi, strateginen sijainti ja kalaisat vedet tekivät Kökarista saariston kaupallisen ja hengellisen keskuksen. 1300-luvulla saarelle saapuneet fransiskaanimunkit perustivat Kökariin luostarin sekä luostarikirkon. Nykyinen kirkko on pystytetty fransiskaanikirkon paikalle. Kirkon vieressä sijaitsevassa kappelissa on näyttely arkeologisista löydöistä ja hautausmaalla lepäävät kökarilaisten esi-isät.

Kök4

Kalenin luontopolku ja linnoitukset


Kökarin koilliskulmassa Kalenin alueella sijaitsee suuri määrä sotahistorian jäänteitä. Heinikon seassa on piilossa ensimmäisen maailmansodan aikaisia venäläisten ja talvisodan aikaisia suomalaisten linnoitusrakennelmia. Samoissa maisemissa kiemurtelee 7 kilometriä pitkä vaellusreitti. Kökarin korkein kohta sijaitsee reitin varrella. Opaskartan voi noutaa kunnan kansliasta.




Källskar


Mannerjään muovaama Källskär on Kökarin suosituimpia nähtävyyksiä. Hiidenkirnu, aaltoilevat silokalliot ja siirtolohkareet jäävät mieleen. Eksoottisinta on tarina ruotsalaisesta vapaaherrasta Görän Åkerhielmistä, joka asettui asumaan saarelle vuonna 1958. Kreiviksikin kutsutun herran rakentama puutarha on näkemisen arvoinen. Saarelle liikennöi kesän aikana useita retkiveneitä.

Faktat


Kökarissa on vajaa 300 asukasta, joista lähes kaikki on ruotsinkielisiä. Talouksia on noin 140. Pinta-alaa on alle 1 000 neliökilometriä, mutta siitä maapinta-alaa on vain 57 neliökilometriä. Saarelta löytyy pankki, posti ja lääkekaappi, mutta ei pankkiautomaattia.

Saaren keskellä on Mika-niminen nykyaikainen tuulimylly, joka tuottaa puolet saarelaisten tarvitsemasta sähköstä.

Kökariin pääsee yhteysaluksella Korppoon Galtbysta tai Ahvenmaan Långnäsista.


Lisätietoa


www.kokar.aland.fi


Yhteysalukset


Saaristolaislautat on tarkoitettu ensisijaisesti vakituisille asukkaille. Ulkopuolinen voi varata laivapaikan vain, jos yöpyy jossain välisatamassa. Tällöin hintakin on huomattavasti edullisempi. Välisatamien välillä matkustaminen on maksutonta. Varaukset: Ålandstrafiken, puh 018-25 155, info@alandstrafiken, www.alandstrafiken.ax.

Kök5