Tuntematon Georgia


Unelmoi Euroopan unioniin pääsystä

Pakko myöntää. En tiennyt ennen reissuani Georgiasta juuri mitään. Pääkaupungin Tbilisin lisäksi nimet Eduard Ševardnadze ja Mikheil Saakašvili kuulostivat tutuilta. Tiesin, että Etelä-Ossetian ja Abhasian konfliktit liittyvät Georgian ja Venäjän välisiin ongelmiin Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.

ge1


 

Matkailu avartaa. Euroopan ja Aasian rajalla sijaitseva Georgia ei ole enää tuntematon kohde. Vuosikymmeniä Neuvostoliiton osana ollut Georgia, paremmin tunnettu nimellä Gruusia, on avannut ikkunat kohti Eurooppaa. Katseet on myös suunnattu kohti Yhdysvaltoja ja Natoa, joka tietysti kismittää nyky-Venäjää. Halu päästä Euroopan unionin jäseneksi on kova, mutta sen toteutuminen on kaukana tulevaisuudessa.

Eri määritelmien mukaan Georgia lasketaan kuuluvan Eurooppaan. Maan historialliset, kulttuurilliset ja uskonnolliset siteet Eurooppaan ovat aina antiikin Kreikasta asti olleet vahvat. Nyky-Georgia on muun muassa Euroopan neuvoston jäsen. Yleensä Georgia lasketaan kuitenkin kuuluvan maantieteellisesti Aasiaan.

Kaukasuksen monimutkainen palapeli


Kaukasuksen alue on lukuisine valtioineen kuin tilkkutäkki. Samoin Georgian alue on yhtä kansojen sekamelskaa. Georgialaiset ovat maan suurin etninen ryhmä, mutta maassa asuu runsaasti azereita, armenialaisia, venäläisiä, osseetteja, abhaaseja, jesidejä, kreikkalaisia ja kistejä.

Etnisten ryhmien väliset kiistat aiheuttavat Georgiassa ongelmia. 1990-luvun alussa Abhasia ja Etelä-Ossetia halusivat irrottautua Venäjän tuella omiksi itsenäisiksi valtioiksi. Konflikti muuttui avoimeksi sodaksi eikä ratkaisua ole vieläkään saatu. Venäjä on niitä harvoja maita, jotka ovat tunnustaneet Abhasian ja Etelä-Ossetian.

Georgialaiset olivat yksi ensimmäisistä kristinuskon omaksuneista kansoista 300-luvun alussa. Georgian kukoistava kuningaskunta muodostettiin 1000-luvulla, mutta valtio katosi lopullisesti 1500-luvulla. Georgian alue liitettiin Venäjän keisarinkuntaan 1800-luvun alussa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Georgia ehti olla hetken itsenäinen tasavalta ennen kuin puna-armeija hyökkäsi maahan vuonna 1921. Neuvostovalta päättyi vasta vuonna 1991.

ge2


Kehitys on vasta alussa


Neuvostoliiton hajoaminen synnytti itsenäistyneessä Georgiassa taloudellisen katastrofin. Georgia oli Baltian maiden jälkeen Neuvostoliiton vaurainta aluetta. Nyt uusia kauppakumppaneita pitää etsiä entisten neuvostotasavaltojen ulkopuolelta.

Keskiverto georgialainen sinnittelemään 200 euron kuukausipalkalla. Niukkuudesta huolimatta vieraanvaraisuudesta ei tingitä. Tuhti ruoka maistuu georgialaisellekin, mikä näkyy myös katukuvassa. Vantterarakenteiset, siilitukkaiset ja pulleavatsaiset georgialaismiehet näyttävät matkailijan silmissä toistensa klooneilta.

Runsaan tunnin automatkan päässä pääkaupungista Tbilisistä sijaitseva Gori kertoo paljon maan lähihistoriasta. Kaupunki joutui 2000-luvulla sodan jalkoihin Georgiasta irti haluavan Etelä-Ossetian ansiosta. Tien varrella näkee sodan jaloista paenneiden georgialaisten pakolaisleirejä. Gorin kaupungissakin on yhä nähtävissä venäläisten pommikoneiden aiheuttamia tuhoja. Parhaiten Gori kuitenkin tunnetaan kaupungin kuuluisasta pojastaan, Iosif Vissarionovitš D┼żugašvilista. Mies tunnetaan paremmin nimeltä Josif Stalin.

Suutarin pojasta Neuvostoliiton johtajaksi


Josif Stalin syntyi vuonna 1878. Suutarin pojan lapsuus oli vaikea, sillä kotona alkoholisoitunut isä käyttäytyi usein väkivaltaisesti. Äiti unelmoi pojastaan pappia, mutta Josif sai potkut Tbilisin pappisseminaarista. Nuoren miehen kiinnostus politiikkaan oli hengellistä uraa suurempi. Vaikka Stalinin patsaat kaadettiin muualla heti hänen kuolemansa jälkeen, pysyi Stalin pystyssä Gorin keskusaukiolla aina vuoteen 2010. Kaupunkilaiset ovat yhä ylpeitä omasta pojastaan. Stalinille omistettu museo on Gorin suosituin nähtävyys. Myös hänen kotitalonsa on yhä olemassa.

Viininvalmistuksella on Georgiassa pitkät perinteet. Maljankohottaminen on tärkeä rituaali. Toimintaa johtaa tamada, maljamestari. Uutta maljaa ei saa ehdottaa ennen kuin edellinen on juotu tyhjäksi. Tehtävä on haasteellinen, sillä viini juodaan pukinsarvesta. Se on juotava kerralla tyhjäksi, koska sarvi ei pysy pystyssä. Maljan kohottamiseen riittää syitä maailmanrauhasta kuolleiden muistelemiseen. Gorilaiset aloittavat aina juomalla ensimmäisen maljan Josif Stalinille.

ge3


 

GEORGIA


Asukasluku: 4,6 miljoonaa. Tarkkaa lukua ei tiedetä, sillä maastamuutto on erittäin voimakasta. Enemmistö nuorista on ilmaissut halunsa muuttaa ulkomaille. Georgiassa on myös kymmeniä tuhansia sotapakolaisia, jotka odottavat pääsyä takaisin kotiseuduilleen.

Pinta-ala: 69 700 km², lähes viisi kertaa pienempi kuin Suomi.

Pääkaupunki: Tbilisi, noin miljoona asukasta.

Rajanaapurit: Venäjä, Turkki, Armenia ja Azerbaid┼żan.

Uskonto: Suurin osa kristittyjä, pieni muslimivähemmistö.

Kieli: Georgia, omat aakkoset. Venäjää osataan yhä hyvin.

Raha: Lari, ei vaihdeta Suomessa.

Aika: Yksi tunti Suomea edellä.

Itsenäistyminen: Ero Neuvostoliitosta vuonna 1991.

Viisumi: Ei tarvita.

Lisätiedot täältä

Tai täältä




Olipahan reissu!

Georgia, Armenia ja Itä-Turkki ovat niitä alueita, missä massaturismista ei ole tietoakaan. Oli hämmentävää matkata maaseudulla paikallisten tuijottaessa estotta satunnaista kulkijaa. Eipä edes pääkaupungeissa, Tbilisissä ja Jerevanissa, turisteja ollut ruuhkaksi asti.

Muslimimaiden puristuksessa sijaitsevat kristityt Georgia ja Armenia ovat entisiä neuvostotasavaltoja. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen suhteet entiseen emämaahan ovat, etenkin Georgialla, viileät. Georgialla ja Armenialla on kova työ nousta taloudellisesti jaloilleen. Lisäksi molemmilla mailla on alueillaan poliittisia konflikteja ratkaisematta. Maaseudulla olosuhteet ovat yhä vaikeat. Euroopan unionin liput kuitenkin liehuvat kaikkialla Georgiassa ja Armeniassa. Täällä uskotaan vahvasti, että jonain päivänä unionin rahakirstut avautuvat.

Kyprokseen ja kurdivähemmistöön liittyvät ristiriidat jarruttavat Turkin EU-neuvotteluja. Suurin kompastuskivi saattaa kuitenkin olla turkkilaisten ensimmäisen maailmansodan aikoihin kohdistama kansanmurha armenialaisia kohtaan. Turkki tulee tuskin koskaan myöntämään tapahtunutta.

Olojen rauhoittuessa Kaukasuksen alueesta tulee suosittu matkailukohde. Kiinnostavista kohteista ei ainakaan ole pulaa, sillä Ararat-vuoriston maisemissa kristinuskon juuret ovat syvällä alueen historiassa. Eri asia on, kuinka paljon akuutti maanjäristysuhka karkottaa matkailijoita. Pari viikkoa matkani jälkeen eräs tutustumistani kohteista, Itä-Turkin Vanin kaupunki, tuhoutui maanjäristyksessä!

ge4